Glucos B. Braun
carbohydrates
glukoosimonohydraatti
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen.
Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.
Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.
Mitä Glucos. B. Braun on ja mihin sitä käytetään
Mitä sinun on tiedettävä ennen kuin käytät Glucos. B. Braun infuusionestettä
Miten Glucos. B. Braun infuusionestettä käytetään
Mahdolliset haittavaikutukset
Glucos. B. Braun infuusionesteen säilyttäminen
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
Glucos. B. Braun 300 mg/ml on liuos, joka sisältää glukoosia. Se annetaan tiputuksena laskimoon (infuusiona laskimoon).
Sinulle annetaan tätä lääkettä hiilihydraattien saamiseen, jos et pysty syömään ja juomaan normaalisti. Sinulle voidaan myös antaa tätä lääkettä nostamaan epätavallisen matalaa verensokeritasoa.
jos sinulla on liian korkea verensokeri (hyperglykemia), jonka korjaamiseen tarvitaan yli 6 yksikköä insuliinia tunnissa
jos sinulla on delirium (juoppohulluus), johon liittyy nestevajaus
jos sinulla on vaikea verenkierron heikkeneminen kuten sokki tai verenkiertokollapsi
jos sinulla on elimistön liiallinen happamuus (asidoosi)
jos sinulla on liikaa nestettä elimistössäsi (hyperhydraatio)
jos sinulla on nesteen kertymistä keuhkoihisi
jos sinulla on akuutti sydämen vajaatoiminta
jos sinulla on vaikea korjaamaton alhainen veren kaliumpitoisuus (hypokalemia).
Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin sinulle annetaan Glucos. B. Braun 300 mg/ml infuusionestettä.
Tavallisesti sinulle ei anneta tätä lääkettä, jos sinulla on tai on lähiaikoina ollut aivohalvaus, ellei lääkäri arvioi sen olevan välttämätöntä toipumisellesi.
Elimistösi verensokeriarvoja ja neste- ja elektrolyyttitasapainoa (erityisesti kaliumia) sekä happo- emästasapainoa seurataan, jotta voidaan varmistua että nämä arvot ovat kunnossa infuusion aikana. Tätä
varten sinulle voidaan tehdä verikokeita. Jos tarpeen, sinun verensokeripitoisuuttasi voidaan säädellä insuliinilla.
Elimistön neste- ja elektrolyyttipitoisuuden häiriöt on korjattava ennen kuin sinulle annetaan tätä lääkettä, kuten:
veren liian matala kalium- tai natriumpitoisuus (hypokalemia, hyponatremia)
nestevajaus ja huomattava elektrolyyttivaje.
Lääkäri harkitsee huolellisesti, sopiiko tämä lääke sinulle.
jos sinulla on diabetes tai jokin hiilihydraatti-intoleranssi
jos sinulla on suurentunut verimäärä
jos sinulla on jokin aineenvaihduntahäiriö, jonka seurauksena veresi voi muuttua happamaksi (esim. leikkauksen tai vamman jälkeen tai jos kudoksissasi on liian vähän happea tai jonkin elinsairauden yhteydessä)
jos sinulla on epätavallisen korkea veriseerumin konsentraatio (korkea seerumin osmolarisuus)
jos sinulla on munuaisten tai sydämen vajaatoiminta.
Lääkäri on erityisen huolellinen, jos veri-aivoeste on vaurioitunut, koska tämä lääke voi nostaa aivo- tai selkäydinpainetta.
Riittävä suolojen (erityisesti kaliumin, magnesiumin, fosfaatin) ja vitamiinien (erityisesti B1-vitamiinin) saanti on varmistettava.
Jos sinulla esiintyy merkkejä verisuonen ärsytyksestä tai verisuonen seinämän tulehduksesta infuusiokohdassa, lääkäri harkitsee infuusiokohdan (pistoskohdan) vaihtamista.
Erityistä varovaisuutta on noudatettava annettaessa tätä lääkettä lapsille ensimmäisen ja toisen elinvuoden aikana, koska äkillinen suurella nopeudella annettavan infuusion keskeyttäminen voi aiheuttaa liian matalan veren sokeripitoisuuden erityisesti tämän ikäisille lapsille.
Kerro lääkärille, jos parhaillaan otat tai olet äskettäin ottanut tai saatat ottaa muita lääkkeitä. Lääkäri lisää tähän valmisteeseen vain siihen hyvin sopivia lääkkeitä.
Pakattuja punasoluja ei saa lisätä tähän liuokseen eikä tätä valmistetta saa antaa samaan aikaan veren kanssa, välittömästi ennen veren antoa tai välittömästi sen jälkeen saman infuusioletkun kautta.
Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lääkäriltäsi neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.
Raskaus
Lääkäri arvioi huolellisesti voiko sinulle antaa tätä liuosta jos olet raskaana. Veresi sokeripitoisuutta seurataan, kun saat tätä lääkettä.
Imetys
Lääkäri arvioi huolellisesti voiko sinulle antaa tätä liuosta jos imetät.
Tällä lääkevalmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.
Lääkäri määrittää sinulle annettavan Glucos. B. Braun -annoksen tilasi perusteella.
Keskoset: | 60 ml/kg |
Vastasyntyneet: | 50 ml/kg |
1.–2. elinvuosi: | 50 ml/kg |
3.–5. elinvuosi: | 40 ml/kg |
6.–10. elinvuosi: | 33,3 ml/kg |
11.–14. elinvuosi: | 26,6 ml/kg |
Annosta määritettäessä otetaan huomioon kokonaisnesteensaanti vuorokaudessa seuraavien lapsia koskevien suositusten mukaisesti:
1. elinpäivä: | 60 – 120 ml/kg |
2. elinpäivä: | 80 – 120 ml/kg |
3. elinpäivä: | 100 – 130 ml/kg |
4. elinpäivä: | 120 – 150 ml/kg |
5. elinpäivä: | 140 – 160 ml/kg |
6. elinpäivä: | 140 – 180 ml/kg |
1. elinkuukausi ennen vakaata kasvua: | 140 – 170 ml/kg |
1. elinkuukausi vakaan kasvun alettua: | 140 – 160 ml/kg |
2.–12. elinkuukausi: | 120 – 150 ml/kg |
2. elinvuosi: | 80 – 120 ml/kg |
3.–5. elinvuosi: | 80 – 100 ml/kg |
6.–12. elinvuosi: | 60 – 80 ml/kg |
13.–18. elinvuosi: | 50 – 70 ml/kg |
Jos sinulla on heikentynyt aineenvaihdunta (esim. leikkauksen tai vamman jälkeen tai kudoksissasi on liian vähän happea tai joidenkin elinten sairauksien yhteydessä), glukoosiannostasi muutetaan siten että veren glukoosipitoisuutesi pysyy lähes normaalilla tasolla.
Liuos annostellaan pienen laskimoon asetetun letkun (katetrin) kautta (laskimonsisäinen infuusio).
Laskimon sisäisen ravitsemuksen aikana saat tarvittaessa myös ravintoaineita kuten aminohappoja proteiinien tuotantoon, rasvaemulsioita (nk. välttämättömiä rasvahappoja), suoloja, vitamiineja ja hivenaineita.
On epätodennäköistä, että näin tapahtuu, koska lääkäri määrittelee sinulle vuorokausiannoksen.
Yliannostus voi aiheuttaa liian korkean veren sokeripitoisuuden, sokerivirtsaisuutta, elimistön nesteiden konsentroitumista, nestevajeen, tajunnan heikkenemisen tai tajuttomuuden (johtuu hyvin korkeasta veren sokeripitoisuudesta tai konsentroituneista elimistön nesteistä), nesteen liiallista kertymistä elimistöön, joka aiheuttaa ihon pingotusta, laskimoverentungosta (painon tunnetta ja turvotusta säärissä), kudosturvotusta (johon voi liittyä nesteen kertyminen keuhkoihin tai aivojen turvotusta) sekä epätavallisen korkeat tai matalat veren elektrolyyttitasot. Hyvin suuri yliannostus voi myös aiheuttaa rasvan kertymistä maksaan.
Yliannostuksen sattuessa glukoosi-infuusiota hidastetaan tai se keskeytetään.
Lääkäri päättää tarvittavista lisähoitotoimenpiteistä kuten insuliinin, nesteen tai suolojen annosta.
Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen.
Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät niitä kuitenkaan saa. Käytettäessä annettujen ohjeiden mukaisesti, haittavaikutuksia ei ole odotettavissa.
Antokohdassa voi esiintyä paikallisia oireita kuten paikallista kipua, ärsytystä pistoskohdassa tai suonen tulehtumista (laskimontukkotulehdus).
Haittavaikutuksista ilmoittamien
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa.
Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Ei lasten ulottuville eikä näkyville.
Älä käytä tätä lääkettä pullon tai pahvikotelon etiketissä mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (Käyt. viim./EXP) jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.
Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.
Älä käytä, jos liuos ei ole kirkasta, väritöntä tai lähes väritöntä tai jos pullo tai sen sulkija on vahingoittunut.
Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä lääkäriltä, apteekista tai sairaanhoitajalta. Näin menetellen suojelet luontoa.
Vaikuttava aine on glukoosimonohydraatti. 1000 ml tätä valmistetta sisältää 330 g glukoosimonohydraattia, joka vastaa 300 g glukoosia.
Muut aineet ovat 0,1 N kloorivetyhappo (pH:n säätöön) ja injektionesteisiin käytettävä vesi.
Energiaa 5025 kJ/l (1200 kcal/l)
Teoreettinen osmolarisuus 1665 mOsm/l Titraushappamuus (pH-arvoon 7,4) < 1 mmol
pH 3,5-5,5
Glucos. B. Braun 300 mg/ml infuusioneste, liuos on laskimoon annettava infuusioneste.
Se on kirkas, väritön tai hieman kellertävä liuos, joka sisältää glukoosimonohydraattia vedessä.
Pakkaukset: Lasipullo: 10x500 ml
Ecoflac plus-muovipakkaus: 10x500 ml (LD-Polyetyleeni). Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
Käyntiosoite:
B. Braun Melsungen AG Carl-Braun Strasse 1 34212 Melsungen
Saksa
Postiosoite: 34209 Melsungen Saksa
B. Braun Melsungen AG Carl-Braun-Strasse 1 34212 Melsungen, Saksa
TAI
B. Braun Medical S.A. Carretera de Terrassa 121 08191 Rubi, Barcelona, Espanja
Antotapa
Laskimoon. Vain keskuslaskimokatetrin kautta.
Pediatriset potilaat
Lasten hypoglykemian hoitoon suositellaan 10 % (100 mg/ml) glukoosiliuosta.
Käytettäessä Glucos. B. Braun 300 mg/ml -infuusionestettä vastasyntyneille on otettava huomioon liuoksen suuri osmolariteetti.
Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
Yleistä
Glukoosiliuosten antoa ei suositella akuutin iskeemisen aivohalvauksen jälkeen, koska hyperglykemian on raportoitu pahentavan iskeemistä aivovauriota ja heikentävän toipumista.
Hyperosmolaaristen glukoosiliuosten antaminen potilaille, joilla on vaurioitunut veri-aivoeste, voi aiheuttaa aivopaineen/selkäydinpaineen kohoamista.
Glukoosi-infuusiota ei pidä aloittaa ennen kuin potilaan neste- ja elektrolyyttipuutokset (kuten hypotoninen dehydraatio, hyponatremia, hypokalemia) on korjattu asianmukaisesti.
Tätä liuosta on käytettävä varoen potilaille, joilla on
hypervolemia
munuaisten vajaatoiminta
sydämen vajaatoiminta
suurentunut seerumin osmolariteetti
tunnettu subkliininen diabetes mellitus tai mistä tahansa syystä johtuva hiilihydraattien intoleranssi.
Epävakaa metabolia (esim. postoperatiivisesti tai loukkaantumisen, hypoksian tai elinten vajaatoiminnan jälkeen) heikentää glukoosin oksidatiivista metaboliaa ja voi aiheuttaa metabolisen asidoosin.
Hyperglykeemisiä tiloja on seurattava asianmukaisesti ja hoidettava insuliinilla. Insuliinin anto voi lisätä kaliumin sisäänottoa soluihin ja siten aiheuttaa tai pahentaa hypokalemiaa.
Suurella infuusionopeudella annetun glukoosi-infuusion äkillinen lopettaminen voi johtaa vaikeaan hypoglykemiaan johtuen seerumin suuresta insuliinipitoisuudesta. Tämä koskee erityisesti alle 2-vuotiaita lapsia sekä potilaita, joilla on diabetes mellitus ja potilaita, joilla on muita sairaustiloja, joihin liittyy heikentynyt glukoosihomeostaasi. Selvissä tapauksissa glukoosi-infuusio on lopetettava asteittain viimeisen 30–60 minuutin aikana. Varotoimena suositellaan jokaisen potilaan yksilöllistä seurantaa 30 minuutin ajan hypoglykemian varalta ensimmäisenä päivänä äkillisen parenteraalisen ravitsemuksen lopetuksen jälkeen.
Kliinisen tilan seurantaan pitää sisältyä veren glukoositason, seerumin elektrolyyttien, nestetasapainon sekä happo- emästasapainon säännöllinen tarkistus. Natriumpitoisuutta on tarkkailtava erityisen huolellisesti, koska glukoosiliuokset lisäävät elimistön vapaan veden määrää ja voivat siten aiheuttaa tai pahentaa hyponatremiaa.
Laboratoriokokeiden tiheys ja testityyppi riippuu potilaan yleistilasta, vallitsevasta metabolisesta tilanteesta, annetusta annoksesta ja hoidon kestosta. Annettua kokonaistilavuutta ja annetun glukoosin määrää on myös seurattava.
Jos potilaalla on virheravitsemustila tai aliravitsemustila, parenteraalinen ravitsemus maksimiannoksella ja
-infuusionopeudella hoidon alusta alkaen ilman riittävää kaliumin, magnesiumin ja fosfaatin lisäantoa voivat aiheuttaa refeeding-oireyhtymän. Oireita ovat hypokalemia, hypofosfatemia ja hypomagnesemia. Kliinisiä oireita voi kehittyä muutaman päivän kuluessa parenteraalisen ravitsemuksen aloittamisesta. Näille potilaille infuusiohoito on aloitettava asteittain. Elektrolyyttien normaaliarvojen poikkeamat on tarpeen korjata riittävällä elektrolyyttien lisäannolla.
Hypokalemiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hypokalemian ilmetessä kaliumin korvaaminen on ehdottoman tarpeellista.
Elektrolyyttejä ja vitamiineja pitää antaa tarpeen mukaan. B-vitamiinia, erityisesti tiamiinia, tarvitaan glukoosimetaboliaan.
Pseudoagglutinaatiovaaran vuoksi verta ei saa antaa samalla infuusiolaitteella ennen glukoosi-infuusiota, sen aikana tai sen jälkeen.
On huomattava, että tämä infuusioneste on vain yksi osa parenteraalista ravitsemusta. Täydellisessä parenteraalisessa ravitsemuksessa glukoosi-infuusioon on aina yhdistettävä riittävä määrä aminohappoja, rasvaa, elektrolyyttejä, vitamiineja ja hivenaineita.
Pediatriset potilaat
Lasten hypoglykemian hoitoon suositellaan 10 % (100 mg/ml) glukoosiliuosta. Erityisesti ensimmäisen ja toisen elinvuoden aikana lapsilla on rebound-hypoglykemian vaara, kun suurella infuusionopeudella annettava infuusio lopetetaan äkillisesti, ks. edellä.
Infuusionkohdan vaihtamista on harkittava, jos esiintyy laskimon ärsytystä tai merkkejä laskimotulehduksesta tai laskimontukkotulehdusta.
Tahaton annostelu laskimon viereen
Tahaton annostelu laskimon viereen voi aiheuttaa kudosvaurion ja jopa kuolion. Se ilmenee kipuna, turvotuksena ja punoituksena pistoskohdassa. Tahattoman ekstravasaation yhteydessä infuusio on keskeytettävä välittömästi sekä kanyyli on poistettava. Kyseistä raajaa on nostettava ylös edistämään suonen ulkopuolelle tihkuneen nesteen imeytymistä. Kylmä kääre voi lievittää tulehdusreaktiota.
Kestoaika avaamisen jälkeen
Infuusio on aloitettava heti sen jälkeen, kun pakkaus on kiinnitetty antolaitteeseen tai infuusiojärjestelmään.
Kestoaika käyttövalmiiksi saattamisen tai lisäysten laimentamisen jälkeen:
Mikrobiologiselta kannalta katsoen valmiste tulee käyttää välittömästi avaamisen jälkeen. Jos valmistetta ei käytetä välittömästi, ennen käyttöä tapahtuva säilytysaika ja -olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla. Säilytysaika ei saisi ylittää 24 tuntia 2–8 °C:ssa, ellei käyttökuntoon saattaminen tai sekoittaminen ole tapahtunut valvotuissa validoiduissa olosuhteissa.
Noudata lisättävän tai laimennettavan aineen valmistajan antamia ohjeita.
Yhteensopimattomuudet
Glukoosiliuoksilla on hapan pH, minkä vuoksi yhteensopimattomuuksia voi ilmetä sekoitettaessa liuosta muiden lääkkeiden kanssa tai annettaessa verta. Yhteensopivuutta koskevia tietoja voi pyytää lisättävän lääkeaineen valmistajalta.
Pseudoagglutinaatiovaaran vuoksi valmisteeseen ei saa sekoittaa erytrosyyttikonsentraatteja.