Rapibloc
landiolol
landiololihydrokloridi
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen.
Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.
Lääkkeesi nimi on Rapibloc 300 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten. Tässä pakkausselosteessa siitä käytetään lyhyempää nimeä Rapibloc.
Mitä Rapibloc on ja mihin sitä käytetään
Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin sinulle annetaan Rapibloc-valmistetta
Miten Rapibloc-valmistetta annetaan
Mahdolliset haittavaikutukset
Rapibloc-valmisteen säilyttäminen
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
Rapibloc sisältää vaikuttavana aineena landiololihydrokloridia. Se kuuluu beetasalpaajiksi kutsuttujen lääkeaineiden ryhmään. Rapibloc palauttaa epäsäännöllisen tai nopean sydämen sykkeen normaaliksi.
Tätä lääkettä käytetään aikuisille liian nopean sykkeen hoitoon.
Sitä käytetään leikkausten aikana tai heti niiden jälkeen tai muissa tilanteissa, joissa syke on saatava hallintaan.
Landiololia, jota Rapibloc sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä, apteekkihenkilökunnalta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä saamiasi ohjeita.
jos olet allerginen landiololille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6)
jos sinulla on hyvin hidas sydämen syke (alle 50 lyöntiä minuutissa)
jos sydämesi syke on nopea tai vaihtelee nopeasta hitaaseen (sairas sinus -oireyhtymä)
sinulla on vaikea sydämen johtumiskatkos. Sydämen johtumiskatkos on häiriö sydämen sykettä ohjaavissa sähköisissä impulsseissa.
jos sinulla sydämen verenkierron häiriö (tila, josta käytetään nimitystä sydänperäinen sokki)
jos verenpaineesi on hyvin matala
jos sinulla on vaikeita sydämen vajaatoiminnan oireita
jos sinulla on kohonnut keuhkopaine (pulmonaalihypertensio)
jos sinulla on rauhassairaus nimeltä feokromosytooma, jota ei ole hoidettu. Feokromosytooma saa alkunsa lisämunuaisesta ja voi aiheuttaa äkillistä verenpaineen nousua, voimakasta päänsärkyä, hikoilua ja sydämen sykkeen nopeutumista.
jos sinulla on astmaoireita, jotka pahenevat nopeasti
jos elimistösi kudosten happamuus on hyvin suuri (vaikea metabolinen asidoosi) eikä sitä voida korjata.
Sinulle ei anneta Rapibloc-valmistetta, jos jokin edellä mainituista koskee sinua. Jos et ole varma, onko sinulla jokin edellä mainituista tiloista, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen ennen kuin sinulle annetaan tätä lääkettä.
Keskustele lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin sinulle annetaan tätä lääkettä.
Rapibloc on kuiva-aine, ja lääkärin tai sairaanhoitajan täytyy valmistaa siitä liuos ennen kuin sitä annetaan sinulle.
Sydämesi sykettä, verenpainettasi ja sydämesi sähköistä toimintaa seurataan yleensä jatkuvasti tämän lääkkeen annon aikana.
Jos jokin jäljempänä mainituista koskee sinua (tai olet epävarma), kerro siitä lääkärille tai sairaanhoitajalle ennen kuin sinulle annetaan tätä lääkettä.
Lääkäri noudattaa tämän lääkkeen annossa erityistä varovaisuutta , jos
sinulla on diabetes tai matala verensokeri. Landiololi saattaa peittää matalan verensokeripitoisuuden oireet.
verenpaineesi on matala
sinulla on varhaisaktivaatio-oireyhtymä, johon liittyy epäsäännöllinen, nopea syke (eteisvärinä)
sinulla on häiriö sydämen sykettä ohjaavissa sähköisissä impulsseissa (johtumiskatkos)
jos sinulla on sydämen sähköisten impulssien johtumisen häiriö ja käytät verapamiilia tai diltiatseemia
sinulla on tietyntyyppinen rintakipu, josta käytetään nimitystä Prinzmetalin angiina
sinulla on tai on ollut sydänongelmia (kuten kongestiivinen sydämen vajaatoiminta). Lääkäri seuraa sinua tarkkaan mahdollisten sydänoireiden varalta. Tarvittaessa lääkitys lopetetaan, annosta pienennetään tai aloitetaan erityinen hoito.
sinulla on tiettyjä rytmihäiriöitä, joista käytetään nimitystä supraventrikulaariset rytmihäiriöt, ja
sinulla on muita sydänongelmia tai
käytät muita sydänlääkkeitä
sinulla on munuaisongelmia
sinulla on rauhassairaus nimeltä feokromosytooma, jota hoidetaan alfareseptorin salpaajilla
hengitystiesi ovat ahtautuneet tai sinulla on vinkuva hengitys, kuten astmassa
sinulla on verenkiertohäiriöitä, kuten sormien kalpeutta (Raynayd’n oireyhtymä) tai jos
jaloissasi tuntuu kipua, väsyneisyyttä ja joskus polttavaa kipua
sinulla on allergioita tai jos sinulla on anafylaktisten reaktioiden (vaikeiden allergisten rektioiden) vaara. Rapibloc voi vaikeuttaa allergioita ja niiden hoitoa.
Kerro lääkärille tai sairaanhoitajalle, jos parhaillaan käytät, olet äskettäin käyttänyt tai saatat käyttää muita lääkkeitä. Tämä koskee myös lääkkeitä, joita lääkäri ei ole määrännyt, sekä rohdosvalmisteita ja luontaistuotteita. Lääkäri tarkistaa, etteivät käyttämäsi lääkkeet muuta Rapibloc-valmisteen vaikutusta.
Kerro lääkärille tai sairaanhoitajalle etenkin, jos käytät jotakin seuraavista:
lääkkeitä, joita käytetään rytmihäiriöiden hoitoon (kuten diltiatseemi, verapamiili, propafenoni, disopyramidi, amiodaroni, digoksiini, digitalis) ja korkean verenpaineen hoitoon (kuten
nifedipiini)
lääkkeitä, joita käytetään diabeteksen hoitoon, insuliinit ja suun kautta otettava lääkkeet mukaan lukien
lääkkeitä, joita käytetään lihasten rentouttamiseen yleensä leikkausten aikana (kuten suksametoni), tai lihasrelaksanttien vaikutuksen kumoamiseen käytettäviä lääkkeitä, joista käytetään nimitystä kolinesteraasin estäjät (kuten neostigmiini, distigmiini, edrofoniumi). Lääkäri noudattaa erityistä varovaisuutta myös käytettäessä Rapibloc-valmistetta leikkausten aikana, kun sinulle annetaan nukutusaineita ja muita lääkkeitä.
ns. ganglioita salpaavia lääkkeitä (kuten trimetafaani)
lääkkeitä, joita käytetään kivunlievitykseen, kuten tulehduskipulääkkeitä (NSAIDeja)
floktafeniiniä, joka on kipulääke
amisulpridia, jota käytetään psyykkisten sairauksien hoitoon
trisyklisiä masennuslääkkeitä (kuten imipramiinia ja amitriptyliiniä)
barbituraatteja (kuten fenobarbitaalia, jota käytetään epilepsian hoitoon)
fentiatsiineja (kuten klooripromatsiinia, jota käytetään mielenterveyden häiriöiden hoitoon)
astmalääkkeitä
lääkkeitä, joita käytetään flunssan oireiden tai tukkoisen nenän hoitoon (nenän limakalvoa supistavia lääkkeitä)
lääkkeitä, jotka voivat alentaa verenpainetta (kuten reserpiini ja klonidiini)
adrenaliinia, jota käytetään allergisten reaktioiden hoitoon
hepariinia (verenohennuslääke).
Jos et ole varma, koskeeko jokin edellä mainituista sinua, keskustele lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin sinulle annetaan Rapibloc-valmistetta.
Jos olet raskaana tai epäilet olevasi raskaana, keskustele lääkärin kanssa ennen tämän lääkkeen käyttöä. Ei ole olemassa tietoja Rapibloc-valmisteen käytöstä raskauden aikana. Siksi tätä lääkettä ei suositella käytettäväksi raskauden aikana.
Kerro lääkärillesi, jos imetät. Rapibloc voi kulkeutua rintamaitoon, joten sinulle ei saa antaa Rapibloc- valmistetta, jos imetät.
Rapibloc on kuiva-aine, ja lääkärin tai sairaanhoitajan täytyy valmistaa siitä liuos. Rapibloc annetaan neulan avulla infuusiona laskimoon.
Annostus on määritettävä yksilöllisesti. Aloitusannos voidaan antaa ennen ylläpitoannosta. Lääkäri määrää annostusohjelman ja tarvittaessa muuttaa sitä.
Hoidon kestoon vaikuttavat lääkkeen vaikutus ja mahdollisesti ilmenevät haittavaikutukset. Lääkäri päättää hoidon pituudesta. Rapibloc-valmistetta ei tavallisesti käytetä pitempään kuin 24 tunnin ajan.
Kun sinulle annetaan Rapibloc-valmistetta, sykettäsi, verenpainettasi ja sydämesi sähköistä toimintaa seurataan.
Kun tilasi on vakiintunut, sinulle saatetaan antaa jotakin toista sydänlääkettä samalla kun Rapibloc-valmisteen annosta pienennetään.
Tämän lääkkeen annosta ei yleensä tarvitse muuttaa iäkkäille potilaille.
Lääkäri noudattaa asianmukaista varovaisuutta, jos sinulla on munuaisten toimintahäiriöitä.
Jos sinulla on maksan toimintahäiriöitä , hoito aloitetaan pienemmällä annoksella.
Rapibloc-valmisteen käytöstä lasten ja nuorten hoidossa on vain vähän tietoa. Lääkäri päättää Rapibloc-hoidosta.
Jos arvelet saaneesi liikaa Rapibloc-valmistetta, kerro siitä heti lääkärille tai sairaanhoitajalle. Lääkäri ryhtyy asianmukaisiin toimiin (hoito saatetaan keskeyttää heti, ja sinulle voidaan antaa tukihoitoa).
Jos olet saanut liikaa tätä lääkettä, sinulla voi ilmetä seuraavia oireita:
verenpaineen voimakas lasku (sinua voi huimata tai pyörryttää)
hyvin hidas sydämen syke
sydämen toiminnan heikkeneminen
heikentyneestä sydämen toiminnasta johtuva sokki
hengitysvaikeudet
tajunnanmenetys tai jopa kooma
kouristukset
pahoinvointi
oksentelu
matala verensokeri
suuri veren kaliumpitoisuus (hyperkalemia)
Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 09 471 977 [Suomessa, 112 Ruotsissa]) riskien arvioimiseksi ja lisäohjeiden saamiseksi.
Rapibloc-valmisteen käytön äkillinen lopetus ei yleensä aiheuta nopean sydämensykkeen (takykardian) oireiden uusiutumista. Kun tämän lääkkeen käyttö lopetetaan, lääkäri seuraa tilaasi tarkasti.
Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen.
Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa. Useimmat haittavaikutukset häviävät 30 minuutin kuluessa Rapibloc-hoidon lopettamisesta. Kerro heti lääkärille tai sairaanhoitajalle, jos huomaat jonkin seuraavista, mahdollisesti vakavista haittavaikutuksista.
Infuusio on mahdollisesti keskeytettävä, jos lääkäri havaitsee vaikea-asteisia muutoksia
sykkeessäsi
verenpaineessasi
sydämesi sähköisessä toiminnassa.
hidas syke
matala verenpaine.
keuhkoinfektio (keuhkokuume)
veren pieni natriumpitoisuus (hyponatremia)
aivojen vähentynyt verensaanti, päänsärky
häiriö verenkierrossa (sydänpysähdys), nopea syke
korkea verenpaine
nesteen kertyminen keuhkoihin
oksentelu, pahoinvointi
maksasairaus
poikkeavat tulokset sydäntutkimuksissa (EKG, ultraääni)
muutokset verikokeiden tuloksissa
poikkeavat tulokset virtsakokeissa (proteiinia virtsassa).
välikarsinatulehdus
veren hyytymiseen vaikuttavien verisolujen (verihiutaleiden) poikkeava määrä
korkea verensokeri
aivohalvaus, kouristuskohtaus
sydänkohtaus, sydämen rytmihäiriö, sydämen toiminnan heikkeneminen, tietyt ongelmat sydämen sykkeessä (kuten lyhyt katkos sydämen normaalissa toiminnassa tai sydämenlyöntien jääminen väliin, tietoisuus sydämenlyönneistä (sydämentykytys))
sokki, kuumat aallot
hengitysvaikeudet (hengenahdistus mukaan lukien), keuhkosairaus, veren poikkeuksellisen pieni happipitoisuus
vatsavaivat, erite suusta, pahanhajuinen hengitys
veren poikkeavan suuri bilirubiinipitoisuus (bilirubiini on väriaine, jota syntyy punasolujen hajotessa)
ihon punoitus, kylmä hiki
lihaskrampit
munuaisten vajaatoiminta, munuaisvaurio, vähentynyt virtsaaminen
kuume, vilunväristykset, epämukava tunne rinnassa, pistoskohdan kipu
suurentunut keuhkoverenpaine
sokeria (glukoosia) virtsassa.
ihomuutokset pistoskohdassa, paineen tunne pistoskohdassa
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai sairaanhoitajalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Ei lasten ulottuville eikä näkyville.
Älä käytä Rapibloc-valmistetta kotelossa ja injektiopullossa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (EXP) jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.
Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.
Rapibloc-valmisteesta on valmistettava liuos ennen käyttöä. Käyttökuntoon saatettu liuos säilyy 24 tunnin ajan 25 °C:n lämpötilassa. Se on kuitenkin käytettävä heti käyttökuntoon saattamisen jälkeen.
Tätä lääkettä ei saa käyttää, jos liuoksessa on näkyviä hiukkasia tai se on värjääntynyt.
Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.
Vaikuttava aine on landiololihydrokloridi. Yksi injektiopullo sisältää 300 mg landiololihydrokloridia (kuiva-aineena), mikä vastaa 280 mg:aa landiololia. Käyttökuntoon saattamisen jälkeen 1 ml liuosta sisältää 6 mg landiololihydrokloridia.
Muut aineet ovat mannitoli ja natriumhydroksidi (oikean pH:n varmistamiseksi).
Rapibloc on valkoinen tai melkein valkoinen infuusiokuiva-aine liuosta varten. Pakkauskoko: yksi 50 ml:n injektiopullo.
1190 Wien Itävalta
AOP Orphan Pharmaceuticals GmbH Leopold-Ungar-Platz 2
1190 Wien
Itävalta
Alankomaat: Rapibloc 300 mg poeder voor oplossing voor infusie Bulgaria: Rapibloc 300 mg прах за инфузионен разтвор Islanti: Rapibloc 300 mg innrennslisstofn, lausn
Italia: Landiobloc
Itävalta: Rapibloc 300 mg Pulver zur Herstellung einer Infusionslösung Kreikka: Rapibloc 300 mg κόνις για διάλυμα προς έγχυση
Kroatia: Rapibloc 300 mg prašak za otopinu za infuziju
Kypros: Rapibloc 300 mg κόνις για διάλυμα προς έγχυση
Latvia: Raploc 300 mg pulveris infūziju šķīduma pagatavošanai Liettua: Raploc 300 mg milteliai infuziniam tirpalui
Malta: Rapibloc 300 mg powder for solution for infusion Norja: Raploc
Puola: Runrapiq
Ranska: Rapibloc 300 mg poudre pour solution pour perfusion Romania: Rapibloc 300 mg pulbere pentru soluţie perfuzabilă Ruotsi: Rapibloc
Saksa: Rapibloc 300 mg Pulver zur Herstellung einer Infusionslösung Slovakia: Rapibloc 300 mg prášok na infúzny roztok
Slovenia: Rapibloc 300 mg prašek za raztopino za infundiranje Suomi: Rapibloc 300 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten Tanska: Rapibloc 300 mg pulver til infusionsvæske, opløsning Tšekki: Rapibloc 300 mg prášek pro infuzní roztok
Unkari: Rapibloc 300 mg por infúziós oldathoz
Viro: Raploc 300 mg infusioonilahuse pulber
Tässä osassa on käytännön tietoa annostelusta. Lue valmisteyhteenvedosta täydelliset ohjeet annostuksesta ja antotavasta, vasta-aiheista ja varoituksista jne.
Landiololi on tarkoitettu annettavaksi laskimoon, ja potilasta on valvottava annon aikana. Landiololia saavat antaa vain terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on asianmukainen pätevyys. Landiololin annostus on titrattava yksilöllisesti.
Rapibloc-valmistetta ei saa antaa saattamatta sitä käyttökuntoon.
Valmiste saatetaan käyttökuntoon lisäämällä injektiopulloon 50 ml yhtä alla olevista liuoksista:
natriumkloridiliuos 9 mg/ml (0,9 %)
glukoosiliuos 50 mg/ml (5 %)
Ringerin liuos
Ringerin laktaattiliuos
Valkoinen tai melkein valkoinen kuiva-aine liukenee kokonaan käyttökuntoon saattamisen jälkeen. Sekoita varovasti, kunnes liuos on kirkasta. Käyttökuntoon saatettu liuos on tarkistettava silmämääräisesti näkyvien hiukkasten ja värimuutosten varalta. Liuosta saa käyttää vain, jos se on kirkasta ja väritöntä.
Infuusio aloitetaan tavallisesti infuusionopeudella 10–40 mikrog/kg/min, jolloin sydämen syketiheyden hidastuminen alkaa 10–20 minuutissa.
Jos sydämen syketiheyttä on tarpeen hidastaa nopeasti (2–4 minuutin kuluessa), voidaan harkita vaihtoehtoisen 100 mikrog/kg/min:n, 1 minuutin pituisen latausannoksen antoa, minkä jälkeen infuusiota jatketaan jatkuvana infuusiona laskimoon nopeudella 10–40 mikrog/kg/min.
Pienempiä annoksia on käytettävä sydämen toimintahäiriöitä sairastaville potilaille. Annostusohjeet on
annettu kohdassa “Erityisryhmät” ja asteittaisessa annostusohjelmassa.
Enimmäisannos: Ylläpitoannosta voidaan nostaa enimmäistasolle 80 mikrog/kg/min rajoitetuksi ajaksi (ks. valmisteyhteenvedon kohta 5.2), jos potilaan kardiovaskulaarinen tila sitä edellyttää ja mahdollistaa annoksen suurentamisen, eikä suurin sallittu vuorokausiannos ylity.
Landiololihydrokloridin suurin suositeltu vuorokausiannos on 57,6 mg/kg (perustuen nopeuteen 40 mikrog/kg/min ja enintään 24 tunnin infuusion kestoon). Yli 24 tuntia kestävistä infuusioista on niukasti tietoa.
Jatkuvan laskimonsisäisen infuusion muuntokaava: mikrog /kg/min:n muuntaminen ml/h:iin (Rapibloc 300 mg/50 ml = 6 mg/ml):
Tavoiteannos (mikrog/kg/min) x kehon paino (kg)/100 = infuusionopeus (ml/h) Muuntotaulukko (esimerkki):
Sydämen toimintahäiriöitä sairastavien potilaiden vaihteluväli | ||||||||
kehon paino, kg | 1 µg/kg/min | 2 µg/kg/min | 5 µg/kg/min | 10 µg/kg/min | 20 µg/kg/min | 30 µg/kg/min | 40 µg/kg/min | |
40 | 0,4 | 0,8 | 2 | 4 | 8 | 12 | 16 | ml/h |
50 | 0,5 | 1 | 2,5 | 5 | 10 | 15 | 20 | ml/h |
60 | 0,6 | 1,2 | 3 | 6 | 12 | 18 | 24 | ml/h |
70 | 0,7 | 1,4 | 3,5 | 7 | 14 | 21 | 28 | ml/h |
80 | 0,8 | 1,6 | 4 | 8 | 16 | 24 | 32 | ml/h |
90 | 0,9 | 1,8 | 4,5 | 9 | 18 | 27 | 36 | ml/h |
100 | 1 | 2 | 5 | 10 | 20 | 30 | 40 | ml/h |
Vaihtoehtoinen boluksen anto hemodynaamisesti vakaille potilaille:
Muuntokaava: 100 mikrog/kg/min:n muuntaminen ml/h:aan (Rapibloc 300 mg/50 ml = 6 mg/ml):
Latausannoksen infuusionopeus (ml/h) 1 minuutin ajan = kehon paino (kg)
(Esimerkki: 70 ml/h:n latausannoksen infuusionopeus 1 minuutin ajan 70 kg painavalle potilaalle)
Jos haittavaikutuksia ilmenee, landiololiannosta pienennetään tai infuusio lopetetaan ja potilaalle annetaan tarvittaessa asianmukaista hoitoa. Hypotension tai bradykardian ilmetessä landiololi voidaan aloittaa uudelleen pienemmällä annoksella verenpaineen tai syketiheyden palauduttua hyväksyttävälle tasolle. Jos potilaan systolinen verenpaine on matala, on noudatettava erityistä varovaisuutta annosta sovitettaessa sekä ylläpitoinfuusion aikana.
Seuraavia oireita voi ilmetä yliannostustapauksissa: vaikea hypotensio, vaikea bradykardia, eteiskammiokatkos, sydämen vajaatoiminta, sydänperäinen sokki, sydänpysähdys, bronkospasmit, hengitysvajaus, tajunnanmenetys tai kooma, kouristukset, pahoinvointi, oksentelu, hypoglykemia ja hyperkalemia.
Yliannoksen yhteydessä landiololin anto on lopetettava välittömästi.
Siirtyminen vaihtoehtoisen lääkkeen käyttöön: Vaihtoehtoisten lääkevalmisteiden (kuten suun kautta otettavien rytmihäiriölääkkeiden) käyttämiseen voidaan siirtyä, kun sydämen syketiheys on riittävästi hallinnassa ja kliininen tila on vakaa.
Kun landiololi korvataan vaihtoehtoisilla lääkevalmisteilla, lääkärin on huomioitava vaihtoehtoisen valmisteen käyttöohjeet huolellisesti. Landiololin annostusta voidaan vähentää seuraavasti:
Landiololin infuusionopeus vähennetään puoleen (50 %) tunnin kuluessa vaihtoehtoisen lääkevalmisteen ensimmäisen annoksen antamisesta.
Kun vaihtoehtoisen lääkevalmisteen toinen annos on annettu, potilaan vastetta on tarkkailtava. Jos hyväksyttävä vaste säilyy ensimmäisen tunnin ajan, landiololi-infuusio voidaan keskeyttää.
Erityisryhmät
Iäkkäät potilaat (≥ 65-vuotiaat)
Annosta ei tarvitse muuttaa. Munuaisten vajaatoiminta Annosta ei tarvitse muuttaa. Maksan vajaatoiminta
Maksan vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidosta on vähän tietoa. Annotus on määritettävä tarkkaan, ja hoito suositellaan aloitettavaksi pienimmällä annoksella, jos potilaalla on maksan vajaatoiminta (mikä tahansa vaikeusaste).
Sydämen toimintahäiriö
Potilaille, joiden vasemman kammion supistumisvireys on heikentynyt (LVEF <40 %, CI
<2,5 l/min/m2, NYHA 3–4) esim. sydänleikkauksen jälkeen, iskemian aikana tai septisissä tiloissa, on annettu pienempiä annoksia alkaen annoksesta 1 mikrog/kg/min ja lisätty sen jälkeen asteittain tarkan verenpainemittauksen alaisena annokseen 10 mikrog/kg/min sydämen rytmin hallinnan aikaansaamiseksi.
Pediatriset potilaat
Landiololin turvallisuutta ja tehoa 0–18-vuotiaiden lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Antotapa
Rapibloc on saatettava käyttökuntoon ennen antoa ja käytettävä välittömästi avaamiseen jälkeen.
Rapibloc-valmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan valmisteyhteenvedon kohdassa 6.6.
Landiololi annetaan keskuslaskimo- tai ääreislaskimokatetrin kautta. Sitä ei saa antaa saman infuusiolinjan kautta muiden lääkevalmisteiden kanssa.
Toisin kuin muita beetasalpaajia käytettäessä, landiololin annon äkilliseen lopettamiseen 24 tuntia kestäneen jatkuvan infuusion jälkeen ei liity lääkehoidon lopettamisoireena takykardiaa. Potilaita on kuitenkin seurattava tarkkaan, kun landiololin anto lopetetaan.
Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai valmisteyhteenvedon kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.
Vaikea bradykardia (alle 50 lyöntiä minuutissa).
Sairas sinus -oireyhtymä.
Vaikea eteiskammiosolmukkeen johtumishäiriö (ilman tahdistinta): II tai III asteen eteiskammiokatkos.
Sydänperäinen sokki.
Vaikea hypotensio.
Kompensoitumaton sydämen vajaatoiminta, kun sen ei katsota liittyvän rytmihäiriöön.
Keuhkoverenpainetauti.
Hoitamaton feokromosytooma.
Akuutti astmakohtaus.
Vaikea metabolinen asidoosi, jota ei voida korjata.