Amglidia
glibenclamide
Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä apteekkihenkilökunnalta. Näin menetellen suojelet luontoa.
Vaikuttava aine on glibenklamidi. 1 ml sisältää 6 mg glibenklamidia.
Muut aineet ovat: ksantaanikumi, hydroksietyyliselluloosa, maitohappo, puhdistettu vesi, natriumsitraatti ja natriumbentsoaatti (E211) (ks. kohta 2 "AMGLIDIA sisältää natriumia ja
bentsoaattia").
1 pullo, joka sisältää 30 ml oraalisuspensiota
yksi 1 ml:n mittaruisku (ohut ja pieni) tai yksi 5 ml:n mittaruisku (paksu ja pitkä) riippuen määrätystä annoksesta ja annettavasta määrästä. Ruisku on pakattu läpinäkyvään pussiin.
yksi ruiskusovitin.
AMMTeK
55 rue de Turbigo 75003 Paris Ranska
Colca MS
1 Rue de la Chaudanne 69290 Grézieu-la-Varenne
Ranska
Unither Développement Bordeaux
ZA Tech-Espace, Avenue Toussaint-Catros 33185 Le Haillan
Ranska
Centre Spécialités Pharmaceutiques 76-78 Avenue du midi
63800 Cournon d’Auvergne Ranska
. Siellä on myös linkkejä muille harvinaisten sairauksien ja hoitojen www- sivuille.
glibenklamidi
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.
Tämä lääke on määrätty vain lapsellesi. Älä anna sitä muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa heille, vaikka heillä olisi samanlaiset oireet kuin lapsellasi.
Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä
pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.
Mitä AMGLIDIA on ja mihin sitä käytetään
Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin annat AMGLIDIA-valmistetta
Miten AMGLIDIA-valmistetta annetaan
Mahdolliset haittavaikutukset
AMGLIDIA-valmisteen säilyttäminen
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
AMGLIDIA-valmisteen vaikuttava aine on glibenklamidi, joka kuuluu sulfonyyliureoiden lääkeryhmään ja jota käytetään verensokerin alentamiseen (veren glukoosi).
AMGLIDIA-valmistetta käytetään vastasyntyneillä, imeväisillä ja lapsilla diabeteksen hoitoon, joka ilmenee syntymän aikaan (ns. neonataalidiabetes). Neonataalidiabetes on sairaus, jossa lapsen keho ei vapauta riittävästi insuliinia verensokeripitoisuuden pitämiseksi hallinnassa; AMGLIDIA-valmistetta annetaan vain potilaille, joilla on vielä jonkinasteinen kyky tuottaa insuliinia.
Sulfonyyliureoiden, kuten glibenklamidin, on osoitettu olevan tehokkaita tietyissä geneettisissä mutaatioissa, jotka aiheuttavat neonataalidiabetesta.
Tämä lääke on suun kautta otettava oraalisuspensio, joka on vastasyntyneille ja pikkulapsille mukavampi hoito säännöllisesti annettaviin insuliinipistoksiin verrattuna.
Keskustele lääkärin kanssa, jos lapsesi ei voi paremmin, tai jos hänen vointinsa huononee muutaman päivän kuluttua.
jos lapsesi on allerginen glibenklamidille tai jollekin muulle tämän lääkkeen valmistusaineelle (lueteltu kohdassa 6).
jos lapsellasi esiintyy ketoasidoosia (korkeat pitoisuudet veressä happamia ketoni-nimisiä aineita).
jos lapsesi kärsii porfyriasta (kyvyttömyys hajottaa kehon porfyriini-nimisiä kemikaaleja).
jos lastasi on hoidettu bosentaanilla, esim. lääke, jota käytetään verenkierto-ongelmien hoitoon.
jos lapsesi kärsii vakavasta munuaisten vajaatoiminnasta.
jos lapsesi kärsii vakavasta maksan vajaatoiminnasta.
Keskustele lääkärisi kanssa, ennen kuin lapsellesi annetaan AMGLIDIA-valmistetta.
Lapsesi verensokeritasot voivat madaltua liian alhaisiksi (hypoglykemia) hänen saatuaan AMGLIDIA- valmistetta. Kerro lääkärillesi, jos lapsesi on kalpea tai hikoileva tai jos hänen sydämensä rytmi on epäsäännöllinen tai jos hän näyttää poissaolevalta, sekavalta tai ei reagoi.
Kysy lääkäriltäsi, kuinka usein kapillaariverensokerin pitoisuus on tarkistettava.
G6PD on sokeriaineenvaihdunnassa kehittyvä entsyymi. Jos lapsellasi on G6PD-entsyymin puutos, hänellä voi olla epänormaalia punasolujen hajoamista (akuutti hemolyyttinen anemia) saatuaan AMGLIDIA-valmistetta.
Kerro lääkärille, jos tiedät, että lapsellasi on G6PD-entsyymin puutos ja ota lääkäriin yhteyttä jos huomaat, että lapsesi on normaalia kalpeampi.
Kerro lääkärillesi, jos lapsesi kärsii munuaisten tai maksan vajaatoiminnasta.
AMGLIDIA-valmistetta annetaan vastasyntyneille, imeväisille ja lapsille. Nuoret eivät tarvitse tätä lääkettä oraalisuspensiona.
Kerro lapsesi lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos lapsesi saa parhaillaan tai on hiljattain saanut tai saattaa saada muita lääkkeitä.
Alla olevassa taulukossa on AMGLIDIAn ja muiden lääkkeiden yhteisvaikutuksia:
Lääkkeet | Mahdolliset vaikutukset |
ACE:n estäjät (käytetään verenpaineen hoitoon) (kuten kaptopriili ja enalapriili) | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Asetatsolamidi (käytetään glaukooman hoitoon) | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Adrenaliini (epinefriini) ja muut sympaattisen hermoston toimintaa kiihottavat aineet (käytetään vakavien allergisten reaktioiden, sydämeen ja verisuonisuoniin liittyvien pysähdysten, ja astman hoitoon) | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Alkoholi (lääkeaineiden sisältämä alkoholi) | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Kohonnut verensokeripitoisuus | |
Puutteellinen plasman sokerin hallinta | |
Anaboliset steroidit ja miespuoliset sukupuolihormonit (kuten testosteroniemanaatti) (käytetään testosteronivajeen hoitoon) | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Barbituraatit (kuten fenobarbitaali, jota käytetään epilepsian hoitoon) | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Beeta-reseptorisalpaajat (kuten propranololi, jota käytetään hoidettaessa korkeaa verenpainetta, epäsäännölliseen tai nopeaan sykkeeseen, ehkäisemään lisäksi sydänkohtausta) | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Puutteellinen plasman sokerin hallinta Alhaista verensokeripitoisuutta saattaa esiintyä piilevänä | |
Biguanidit (kuten metformiini) diabetes mellituksen hoitoon | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Bosentaani korkean verenpaineen hoitoon sydämen ja keuhkojen välisissä verisuonissa. | Puutteellinen plasman sokerin hallinta (ks. kohta 2 "Älä anna AMGLIDIA-valmistetta") |
Lääkkeet | Mahdolliset vaikutukset |
Kalsiumkanavan salpaajat (kuten nifedipiini korkean verenpaineen hoitoon) | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Kloramfenikoli (suun kautta annettuna) on antibiootti infektioiden hoitoon | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Siklosporiini estää siirretyn elimen hylkimisreaktion | Siklosporiinin kasvanut toksisuus |
Simetidiini mahalaukun ja pohjukaissuolihaavan oireisiin, ruokatorven refluksitautiin ja Zollinger-Ellisonin oireyhtymään | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Klaritromysiini on antibiootti tiettyjen infektioiden hoitoon | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Klonidiini, valtimoverenpainetaudin hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Puutteellinen plasman sokerin hallinta | |
Puutteellinen plasman sokerin hallinta | |
Kohonnut verensokeripitoisuus | |
Kolesevelaami, kolesterolin alentaminen | Puutteellinen plasman sokerin hallinta |
Kortikosteroidit (kuten prednisoni, prednisoloni) erilaisissa käyttöaiheissa, kuten tulehduksessa ja astmassa | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Kumariinijohdannaiset (kuten dikoumaroli, asenokumaroli), veren hyytymisen vähentäminen | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Annosteluvirhe kumariinijohdannaisten antamisessa | |
Syklofosfamidit, erilaisten syöpätyyppien hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Diatsoksidi alhaiseen verensokeripitoisuuteen | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Disopyramidi, sydämen epäsäännöllisen sykkeen hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Diureetit (kuten furosemidi,hydroklooritiatsidi), valtimoverenpainetaudin hoito | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Fibraatit (kuten betsafibraatti, fenofibraatti tai gemfibrotsiili, joita käytetään rasvapitoisuuksien alentamiseen) | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Fluoksetiini, masennuksen ja ahdistushäiriöiden hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Glukagoni, veren korkean glukoosipitoisuuden hoito | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Guanetidiini, korkean verenpaineen hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Puutteellinen plasman sokerin hallinta | |
H2-reseptoriantagonistit vähentämään mahahappoja (kuten ranitidiini) helpottamaan mahalaukun ja pohjukaissuolihaavan, ruokatorven refluksitaudin ja Zollinger-Ellisonin oireyhtymän oireita | Puutteellinen plasman sokerin hallinta |
Hepariini, veren hyytymisen vähentäminen | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Ifosfamidi, erilaisten syöpätyyppien hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Insuliini, verensokeripitoisuuden alentaminen | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Isoniatsidi, tuberkuloosin hoito | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Suuri annos laksatiiveja (kuten makrogoli) | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Lääkkeet | Mahdolliset vaikutukset |
MAO-estäjät (kuten iproniatsidi), masennuksen hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Mikonatsoli, sieni-infektion hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Nikotiinihappo (suurina annoksina), korkean kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuden (rasvan kaltaisia aineita veressä) alentaminen | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Estrogeenit (kuten 17-beta-estradioli), hormonihoito | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Muut suun kautta otettavat diabeteslääkkeet (kuten metformiini) veren glukoosipitoisuuden alentamiseen | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Oksipentifylliini, ääreisverenkierron parantaminen | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Fenotiatsiinijohdannaiset, (kuten klooripromatsiini) skitsofrenian ja muiden mielisairauksien hoito | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Fenytoiini, epilepsian hoito | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Probenesidi, kihdin, niveltulehduksen hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Hormonihoidossa käytettävät progestogeenit (kuten desogestreeli, dydrogesteroni) | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Kinoloni-antibiootit (kuten nalidiksihappo ja siprofloksasiini), infektioiden hoiton | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Rifampisiini, infektioiden hoito, mukaan lukien tuberkuloosi | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Sulfametoksatsoli trimetopriimiin yhdistettynä (co-trimoksatsoli), infektioiden hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Kilpirauhashormonit (kuten L-tyroksiinia), hormonihoito | Kohonnut verensokeripitoisuus |
Salisylaatit (kuten aminosalisyylihappo, para-aminosalisyylihappo, tuberkuloosin hoitoon) | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Tetrasykliiniantibiootit (kuten doksisykliini ja minosykliini), infektioiden hoito | Liian alhainen verensokeripitoisuus |
Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos lapsi käyttää parhaillaan tai on hiljattain käyttänyt tai saattaa käyttää muita lääkkeitä.
Sekä akuutti että krooninen alkoholinkäyttö saattavat heikentää glibenklamidin hypoglykeemistä vaikutusta tai tehostaa vaarallisesti sen vaikutuksia viivästyttämällä sen metabolista inaktivoitumista. Alkoholin ja glibenklamidin samanaikaista käyttöä voi seurata pahoinvointia, oksentelua, punoitusta, huimausta, päänsärkyä, rinta- ja vatsavaivoja sekä yleisiä krapula-oireita. Alkoholin ja glibenklamidin samanaikaista käyttöä tulisi välttää.
Tätä lääkettä saa käyttää vain vastasyntyneiden, imeväisten ja lasten neonataalidiabeteksen hoitoon. Tätä lääkettä ei ole tarkoitettu käytettäväksi raskaana olevilla naisilla, ja raskautta suunnittelevien naisten olisi kerrottava asiasta lääkärilleen. On suositeltavaa, että tällaiset potilaat vaihtavat hoidon insuliiniin.
Imetys näyttää soveltuvan lääkehoidon aikana, mutta varatoimena on suositeltavaa seurata täysimetettävän lapsen verensokeripitoisuutta.
Glibenklamidi voi lisätä alhaisen verensokeripitoisuuden riskiä ja vaikuttaa siten jonkin verran ajokykyyn tai kykyyn seurata muuten liikennettä tai käyttää koneita.
Tämä lääke sisältää natriumia 2,80 mg/ml, mikä on otettava huomioon, jos potilaan natriumin saantia rajoitetaan ruokavaliolla.
Tämä lääke sisältää bentsoaattisuolaa 5 mg millilitrassa oraalisuspensiota. Bentsoaattisuola voi lisätä vastasyntyneiden (enintään 4 viikon ikäiset) keltaisuutta (ihon ja silmien keltaisuus).
Käytä tätä lääkettä aina siten kuin lääkäri tai apteekkihenkilökunta on neuvonut. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekkihenkilökunnalta, jos olet epävarma.
Lääkärillä, joka aloittaa hoidon glibenklamidisuspensiolla, tulee olla kokemusta hyvin varhaisessa vaiheessa esiintyvän diabeteksen hoidosta.
AMGLIDIA-annos riippuu lapsesi painosta. Lääkäri laskee määrän (tilavuuden) millilitroissa oraalisuspensiota, joka mitataan lääkkeen mukana toimitettavalla mittaruiskulla (joko 1 ml:n tai 5 ml:n ruisku). Lääkäri määrää valitsemansa nimenomaisen vaihtoehdon ja vahvuuden, mukaan lukien tietyn ruiskun, jota sinun on käytettävä. Älä käytä mitään muuta ruiskua AMGLIDIA-valmisteen antamiseen.
On tärkeää, että et muuta AMGLIDIA- tai insuliiniannoksia itse, ellei lapsesi lääkäri nimenomaan toisin määrää.
Varmista, että käytät lääkkeen oikeaa vahvuutta ja asianmukaista mittaruiskua lääkärin määräyksen mukaisesti, jotta vältettäisiin liian suuren tai liian pienen määrän antaminen vahingossa.
AMGLIDIAn aloitusannos on 0,2 mg glibenklamidia kehon painokiloa (kg) kohti vuorokaudessa jaettuna kahteen 0,1 mg/kg suuruiseen annokseen. Kun annos suurenee, potilaan jo saamaa insuliiniannosta on usein mahdollista pienentää ja sitten lopettaa.
Tarvittaessa voidaan antaa suurempia AMGLIDIA-annoksia ja antaa ne enintään neljään antokertaan päivässä jaettuna verensokerin seurannan perusteella lääkärin antamina titraussuosituksina.
Mikäli esiintyy vähäistä oksentelua, lääkäri määrää siihen lääkettä ja AMGLIDIA-hoitoa voidaan jatkaa.
Tällaisissa tilanteissa suositellaan yleensä, että jos oksentamista tapahtuu alle 30 minuuttia AMGLIDIA-valmisteen antamisen jälkeen, voidaan antaa uusi annos. Jos oksentaminen tapahtuu yli
30 minuuttia AMGLIDIA-valmisteen jälkeen, uutta annosta ei saa antaa. Kysy tällaisissa tilanteissa aina neuvoa lapsesi lääkäriltä.
Jos oksentaminen on voimakasta, hoitavan lääkärin on seurattava tarkasti ketonemian ja ketonurian mahdollisuutta. Lääkäri voi aloittaa insuliinihoidon uudelleen, kun ketonemian tai ketonurian havaitaan aiheuttavan voimakasta oksennusta. Jos lapsi ei kykene nauttimaan ruokaa tai juomaa, hänet on vietävä ensiapupoliklinikalle insuliini- ja glukoosiperfuusiota varten, kunnes oksentaminen lakkaa.
Anna lääke aina ennen ruokintaa. Lääke tulee antaa samaan aikaan joka päivä.
Jos lasta ruokitaan maidolla, on suositeltavaa antaa suspensio 15 minuuttia ennen lapsen maitoruokintaa.
Tämä lääkevalmiste on käyttövalmis oraalisuspensio, joka annetaan merkityllä mittaruiskulla. Vain pakkauksessa olevaa mittaruiskua tulee käyttää. 1 ml:n ruisku on ohut ja pieni, ja asteikko on porrastettu 0,05 ml:n välein. 5 ml:n ruisku on paksu ja pitkä, ja asteikko on porrastettu 0,1 ml välein.
Käyttöohjeet
Annos mitataan vetämällä ruiskun mäntää, kunnes se on sen merkinnän kohdalla, jonka lääkäri on määrännyt lapsesi annokseksi. Lääkärin määräämää annosta millilitroissa antokertaa kohden ja antokertojen määrää päivää kohden on noudatettava huolellisesti.
Kun lapsi on hereillä, aseta hänet puoli-istuvaan asentoon taivutetun kyynärvartesi varaan niin, että lapsen pää lepää käsivarrellasi.
Liu’uta ruiskun kärkiosaa noin 1 cm verran lapsen suuhun ja aseta se posken sisäpuolta vasten. Anna lapsen imeä. Jos lapsi ei ime, paina hitaasti ruiskun mäntää niin, että suspensio valuu suuhun.
Älä aseta lasta makuulle heti lääkkeen antamisen jälkeen. On suositeltavaa odottaa, että lapsi on niellyt lääkkeen ennen kuin hänet asetetaan takaisin makuuasentoon.
Ensimmäinen käyttökerta
Avaa pullo kiertämällä turvasuljinta ja painamalla sitä samalla alaspäin.
Aseta asovitin tiukasti pulloon ja pidä pullo pystyasennossa.
Vaihda pullon kierrekorkki sovittimeen.
Kiristä kierrekorkki uudelleen, jotta sovitin työntyisi kunnolla pulloon.
Kullakin antokerralla
Pulloa ei tarvitse ravistella ennen lääkkeen antamista. Lääke on käyttövalmis oraalisuspensio, ja se annetaan käyttäen nimenomaisin merkinnöin varustettua ruiskua.
Avaa pullo kiertämällä turvasuljinta ja paina sitä samalla alaspäin (kuva 1).
Pidä pullo pystyasennossa ja aseta ruisku tukevasti pulloon kiinnitettyyn sovittimeen (kuva 2).
Käännä pullo ruiskuineen ylösalaisin (kuva 3).
Vedä mäntää saadaksesi halutun määrän (kuva 4A). Paina sitten mäntää poistaaksesi ruiskusta mahdollisimman paljon ilmakuplia (kuva 4B). Vedä vielä lopuksi mäntää, kunnes mitta- asteikolla on millilitroissa lääkärin määräämää annosta vastaava määrä (kuva 4C).
Huomaa: jos ilmaa joutuu ruiskuun, tyhjennä ruisku pulloon ja toista vaiheet alusta uudelleen.
Käännä pullo ruiskuineen pystyasentoon.
Poista ruisku sovittimesta. Aseta ruisku lapsen suuhun ja työnnä mäntää lääkkeen valuttamiseksi hitaasti suuhun.
Sulje pullo kiristämällä hyvin sovittimen päällä oleva kierrekorkki.
Pullo on suljettava jokaisen käytön jälkeen, ja sitä saa säilyttää korkeintaan 30 vuorokauden
ajan.
Ruisku on huuhdeltava kauttaaltaan vedellä, pyyhittävä kuivaksi jokaisen käytön jälkeen ja asetettava takaisin lääkepakkaukseen. Pakkauksessa olevaa mittaruiskua tulee käyttää vain tämän lääkkeen kanssa.
Hakeudu välittömästi lääkärin, sairaanhoitajan tai sairaalan farmasiahenkilökunnan puheille.
On olemassa hypoglykemian riski. Tarkista lapsesi kapillaarisokerin pitoisuus ja noudata kohdassa 4 kuvattuja ohjeita.
Jos unohdat antaa AMGLIDIA-valmistetta, on olemassa korkean verensokeripitoisuuden riski.
Sinun on tarkistettava lapsesi verensokeri (kapillaariverensokeri) ja annettava AMGLIDIA-valmistetta heti, kun huomaat unohduksen. Jos lapsesi kapillaariverensokerin pitoisuus on yli 16,5 mmol/l (tai 300 mg/dl tai3 g/l), tarkista ketonurian mahdollisuus sormenpäästä tai virtsasta otettavalla testillä lapsesi lääkärin suositusten mukaisesti. Jos havaitset ketonuriaa, injisoi insuliini välittömästi lapsesi lääkärin ennalta antamien ohjeiden mukaisesti ja ota häneen tai hänen hoitoryhmäänsä yhteyttä saadaksesi neuvoja.
Älä anna kaksinkertaista annosta korvataksesi unohtamasi annoksen.
Korkean verensokerin riski on olemassa.
Sinun on tarkistettava lapsesi verensokeri (kapillaariverensokeri). Diabeteksen oireet saattavat palata ja voivat aiheuttaa vakavan elimistön aineenvaihduntahäiriön, johon liittyy korkea veren ketonitaso (ketoasidoosi), kuivumista ja kehon happotasapainon häiriintyminen. Siksi lääkettä ei pidä koskaan lopettaa tarkistamatta asiaa lastasi hoitavalta lääkäriltä. Kysy neuvoa lääkäriltäsi.
Sinua pyydetään palauttamaan jäljellä oleva AMGLIDIA-oraalisuspensio lääkärille vastaanottokäynnin yhteydessä.
Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.
Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.
AMGLIDIA-valmistetta otettaessa on liian alhaisen verensokerin riski (hypoglykemia). Liian alhaisen verensokerin merkkejä voivat olla:
tärinä, hikoilu, voimakas ahdistuneisuus tai sekavuus, nopea sydämen syke
voimakas nälkä, päänsärky
Jos lapsesi alkaa muuttua kalpeaksi, hikoilla, hänen sydämensä rytmi on epäsäännöllinen tai hän vaikuttaa poissaolevalta, sekavalta tai ei reagoi, nämä voivat olla merkkejä siitä, että lapsen
verensokeri on liian alhainen; sinun on ensin selvitettävä tilanne jäljempänä kuvatulla tavalla ja puhuttava sitten lapsesi lääkärille AMGLIDIA-annostuksen muuttamiseksi.
Alhaisen verensokerin riski kasvaa, jos lääkettä ei oteta aterian yhteydessä, se otetaan alkoholin kanssa tai tiettyihin lääkkeisiin yhdistettynä. Näin matalaa verensokeria on hoidettava antamalla sokeria
suuhun ja sen jälkeen välipala tai ateria. Jos verensokeritaso on hyvin matala ja heikentää tajunnantasoa, on soitettava hätäkeskukseen ja annettava suonensisäinen glukoosi-injektio. Tällaisen
vakavan hypoglykemiatapahtuman jälkeen lapsen ja perheen on tavattava lapsen hoitava lääkäri glibenklamidisuspension sopivuuden tarkistamiseksi.
Tämä lääke voi aiheuttaa allergisia reaktioita, kuten hengitysvaikeuksia, alhaista verenpainetta ja sokkia. Reaktiot voivat olla tietyissä tapauksissa vakavia. Jos lapsellasi esiintyy jonkin näistä oireista, sinun on välittömästi lähdettävä lähimmälle ensiapupoliklinikalle.
Ripuli
Vatsakipu
Oksentelu
Vatsavaivat (dyspepsia)
Hampaiden värjäytyminen.
Kerro välittömästi lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos huomaat jonkin seuraavista sivuvaikutuksista:
Ihottuma: kutina, nokkosihottuma (urtikaria), allerginen ihoreaktio, ihon rakkuloituminen, ihon tulehdus.
Lisääntynyt ihon herkkyys auringonvalolle.
Ohimenevät näköhäiriöt.
Muita verikokeissa ilmeneviä muutoksia: eosinofiileiksi kutsuttujen valkosolujen kohonnut pitoisuus (hypereosinofilia), lievä tai vaikea veren verihiutaleiksi kutsuttujen komponenttien väheneminen (trombosytopenia), mikä voi johtaa ihonalaiseen verenvuotoon (purppura).
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan liitteessä V mainitun kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta. Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.
Ei lasten ulottuville eikä näkyville.
Älä käytä tätä lääkettä pakkauksessa ja pullossa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän EXP jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.
Pidä pullo ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.
Ensimmäisen avaamisen jälkeen: käytettävä 30 päivän kuluessa. Pidä pullo tiiviisti suljettuna.
Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä apteekkihenkilökunnalta. Näin menetellen suojelet luontoa.
Vaikuttava aine on glibenklamidi. 1 ml sisältää 0,6 mg glibenklamidia.
Muut aineet ovat: ksantaanikumi, hydroksietyyliselluloosa, maitohappo, puhdistettu vesi, natriumsitraatti ja natriumbentsoaatti (E211) (ks. kohta 2 "AMGLIDIA sisältää natriumia ja
bentsoaattia").
1 pullo, joka sisältää 30 ml oraalisuspensiota
yksi 1 ml:n mittaruisku (ohut ja pieni) tai yksi 5 ml:n mittaruisku (paksu ja pitkä) riippuen määrätystä annoksesta ja annettavasta määrästä. Ruisku on pakattu läpinäkyvään pussiin.
yksi ruiskusovitin.
AMMTeK
55 rue de Turbigo 75003 Paris Ranska
Colca MS
1 Rue de la Chaudanne 69290 Grézieu-la-Varenne
Ranska
Unither Développement Bordeaux
ZA Tech-Espace, Avenue Toussaint-Catros 33185 Le Haillan
Ranska
Centre Spécialités Pharmaceutiques 76-78 Avenue du midi
63800 Cournon d’Auvergne Ranska
. Siellä on myös linkkejä muille harvinaisten sairauksien ja hoitojen www- sivuille.