Cepedex
dexmedetomidine
Cepedex 0,1 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille
Myyntiluvan haltija ja erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
31303 Burgdorf Saksa
Cepedex 0,1 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille deksmedetomidiinihydrokloridi
1 ml sisältää:
Deksmedetomidiinihydrokloridi 0,1 mg
(vastaa deksmedetomidiinia 0,08 mg)
Metyyliparahydroksibentsoaatti (E 218) 2,0 mg
Propyyliparahydroksibentsoaatti 0,2 mg Kirkas, väritön injektioneste, liuos.
Koiran ja kissan noninvasiiviset, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttavat toimenpiteet ja tutkimukset, jotka edellyttävät sedaatiota ja analgesiaa sekä eläimen paikallaanoloa.
Koirien syvään sedaatioon ja analgesiaan yhdessä butorfanolin kanssa lääketieteellisissä tutkimuksissa ja pienissä kirurgisissa toimenpiteissä.
Esilääkityksenä koirilla ja kissoilla ennen yleisanestesian induktiota ja ylläpitoa.
Ei saa käyttää, jos eläimellä on sydän- tai verisuonisairaus.
Ei saa käyttää eläimillä, joilla on vakava systeemisairaus tai joiden tila on henkeäuhkaava.
Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai jollekin apuaineelle.
α2-adrenergisen vaikutuksensa vuoksi deksmedetomidiini laskee sydämen sykettä ja alentaa
ruumiinlämpöä.
Hengitystiheys saattaa laskea joillakin koirilla ja kissoilla. Keuhkoedeemaa on raportoitu harvoin. Verenpaine nousee aluksi, mutta palaa sitten normaaliksi tai normaalia matalammaksi. Ääreisverisuonten supistumisen ja laskimoveren happisaturaation pienenemisen vuoksi limakalvot voivat vaikuttaa vaaleilta ja/tai sinertäviltä, vaikka valtimoveren happipitoisuus on normaali.
Eläin saattaa oksentaa 5–10 minuutin kuluttua valmisteen injisoinnista. Jotkut koirat ja kissat saattavat oksentaa myös heräämisvaiheessa. Lihasvapinaa voi esiintyä sedaation aikana.
Sedaation aikana voi ilmetä sarveiskalvon samentumaa (ks. myös kohta Erityisvaroitukset ja käyttöä koskevat varotoimet).
Kun kissoille annetaan ensin deksmedetomidiinia ja sen jälkeen (10 minuutin kuluttua) ketamiinia, voi esiintyä eteiskammiokatkoksia tai lisälyöntejä. Myös hengitystiheyden laskua, epäsäännöllistä hengitystä, hypoventilaatiota ja hengityspysähdyksiä voi esiintyä. Veren alentunut happipitoisuus oli tavallista kliinisissä tutkimuksissa, etenkin deksmedetomidiini-ketamiinianestesian ensimmäisten 15 minuutin aikana. Käytön jälkeistä oksentelua, alilämpöisyyttä ja hermostuneisuutta on lisäksi raportoitu.
Kun deksmedetomidiinia ja butorfanolia käytetään samaan aikaan koirilla, niillä voi esiintyä hengitystiheyden laskua tai nousua, epäsäännöllistä hengitystä (20–30 sekuntia kestävä tauko hengityksessä, jota seuraa tiheä hengittäminen), veren alentunutta happipitoisuutta, lihasten nykimistä tai vapinaa tai jalkojen nykimistä, kiihtymystä, liiallista kuolaamista, oksennusliikkeitä, oksentelua, virtsaamista, ihon punoitusta, äkillisiä ylösnousuja tai pitkittynyttä sedaatiota. Sydämen rytmihäiröitä, joihin liittyy hidas- ja tiheälyöntisyyttä, on raportoitu. Niihin voi liittyä korostunut sinusbradykardia, ensimmäisen tai toisen asteen eteiskammiokatkos, sinuspysähdyksen tai -tauon sekä atriaalisia, supraventrikulaarisia ja ventrikulaarisia ennenaikaisia komplekseja.
Kun deksmedetomidiinia käytetään esilääkityksenä koirilla, niillä voi esiintyä hengitystiheyden laskua (bradypnea) tai nopeaa hengitystä (tachypnea) ja oksentelua. Sydämen rytmihäiröitä, joihin liittyy hidas- ja tiheälyöntisyyttä, on raportoitu. Niihin voi liittyä korostunut sinusbradykardia sekä ensimmäisen tai toisen asteen eteiskammiokatkos ja sinuspysähdys. Supraventrikulaarisia ja ventrikulaarisia ennenaikaisia komplekseja, sinuspysähdyksiä ja kolmannen asteen eteiskammiokatkoksia voi esiintyä harvoissa tapauksissa.
Kun deksmedetomidiinia käytetään esilääkityksenä kissoilla, niillä voi esiintyä oksentelua, yökkäilyä, limakalvojen kalpeutta ja alilämpöä. Valmisteen anto lihaksensisäisesti annoksella 40 mikrogrammaa painokiloa kohti (yhdessä ketamiinin tai propofolin kanssa) aiheutti usein sinus bradykardiaa ja sinusarytmiaa, satunnaisesti ensimmäisen asteen eteiskammiokatkosta, ja harvoin supraventrikulaarisia ennenaikaisia komplekseja, eteislisälyöntejä, sinuspysähdyksiä, toisen asteen eteiskammiokatkoksia tai korvauslyöntejä/rytmejä.
Haittavaikutusten esiintyvyys määritellään seuraavasti:
hyvin yleinen (useampi kuin 1/10 hoidettua eläintä saa haittavaikutuksen)
yleinen (useampi kuin 1 mutta alle 10 /100 hoidettua eläintä)
melko harvinainen (useampi kuin 1 mutta alle 10 / 1000 hoidettua eläintä)
harvinainen (useampi kuin 1 mutta alle 10 / 10.000 hoidettua eläintä)
hyvin harvinainen (alle 1 / 10.000 hoidettua eläintä, mukaan lukien yksittäiset ilmoitukset).
Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä että lääke ei ole tehonnut, ilmoita asiasta eläinlääkärillesi.
Koira ja kissa.
Tämä eläinlääkevalmiste on tarkoitettu käytettäväksi seuraaville eläimille:
koirat: laskimoon tai lihakseen
kissat: lihakseen.
Tämä eläinlääkevalmiste on tarkoitettu annettavaksi vain kertainjektiona.
Deksmedetomidiini, butorfanoli ja/tai ketamiini voidaan sekoittaa samassa ruiskussa koska aineiden on osoitettu olevan farmaseuttisesti yhteensopivia.
Suositeltavat annokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Koirat:
Deksmedetomidiinin annokset perustuvat ruumiin pinta-alaan.
Ei-invasiivisiin, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin ja tutkimuksiin, jotka edellyttävät eläimen paikallaanoloa, sedaatiota ja kivunlievitystä:
Laskimonsisäisesti: enintään 375 mikrogrammaa/ neliömetri koiran ruumiin pinta-alaa. Lihaksensisäisesti: enintään 500 mikrogrammaa/neliömetri koiran ruumiin pinta-alaa.
Kun sitä käytetään yhdessä butorfanolin (0,1 mg painokiloa kohti) kanssa syvään sedaation ja analgesiaan, lihakseen annettava annos deksmedetomidiinia on 300 mikrogrammaa/m2 (ruumiin pinta- ala).
Deksmedetomidiinin esilääkitysannos on anestesiaa vaativissa toimenpiteissä 125–375 mikrogrammaa/m2 (ruumiin pinta-ala) annettuna 20 minuuttia ennen anestesian induktiota. Annos määräytyy tehtävän leikkauksen, toimenpiteen keston ja potilaan luonteen mukaan.
Deksmedetomidiinin ja butorfanolin samanaikainen käyttö saa aikaan sedatiivisen ja analgeettisen vaikutuksen, joka alkaa viimeistään 15 minuutin kuluttua lääkkeen antamisesta. Suurin sedatiivinen ja analgeettinen vaikutus saavutetaan 30 minuutin kuluttua lääkkeen antamisesta. Sedaatio kestää vähintään 120 minuuttia lääkkeen antamishetkestä ja analgesia kestää vähintään 90 minuuttia. Spontaani herääminen tapahtuu kolmen tunnin kuluessa.
Esilääkitys deksmedetomidiinilla vähentää merkittävästi tarvittavaa induktiolääkeannosta ja nukutuksen ylläpidossa tarvittavan inhalaatioanesteetin määrää. Kliinisessä tutkimuksessa propofolin tarve väheni 30 prosenttia ja tiopentaalin 60 prosenttia. Kaikkia nukutuksen induktiossa tai ylläpidossa käytettäviä lääkeaineita tulee annostella vasteen mukaan. Kliinisessä tutkimuksessa deksmedetomidiini pidensi leikkauksen jälkeistä analgesiaa 0,5–4 tuntia. Kesto riippuu kuitenkin monista eri muuttujista, ja muita kipulääkkeitä tulee antaa kliinisen arvion mukaisesti.
Vastaavat annokset painokiloa kohti on esitetty alla olevissa taulukoissa. Pieniä määriä annettaessa on suositeltavaa käyttää asianmukaisella mitta-asteikolla varustettua ruiskua, jotta annostus olisi mahdollisimman tarkka.
Noninvasiivisiin, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin ja tutkimuksiin, jotka edellyttävät sedaatiota ja analgesiaa sekä esilääkitykseen | ||||||
Koiran painokilot (kg) | Deksmedetomidiini 125 mikrogrammaa/m2 (mcg/kg) (ml) | Deksmedetomidiini 375 mikrogrammaa/m2 (mcg/kg) (ml) | Deksmedetomidiini 500 mikrogrammaa/m2* (mcg/kg) (ml) | |||
2–3 | 9,4 | 0,2 | 28,1 | 0,6 | 40 | 0,75 |
3,1–4 | 8,3 | 0,25 | 25 | 0,85 | 35 | 1 |
4,1–5 | 7,7 | 0,35 | 23 | 1 | 30 | 1,5 |
5,1–10 | 6,5 | 0,5 | 19,6 | 1,45 | 25 | 2 |
10,1–13 | 5,6 | 0,65 | 16,8 | 1,9 | ||
13,1–15 | 5,2 | 0,75 | ||||
15,1–20 | 4,9 | 0,85 | ||||
*Vain lihakseen
Syvään sedaatioon ja analgesiaan yhdessä butorfanolin kanssa | ||
Koiran painokilot (kg) | Deksmedetomidiini 300 mikrogrammaa/m2 lihakseen (mcg/kg) (ml) | |
2–3 | 24 | 0,6 |
3,1–4 | 23 | 0,8 |
4,1–5 | 22,2 | 1 |
5,1–10 | 16,7 | 1,25 |
10,1–13 | 13 | 1,5 |
13,1–15 | 12,5 | 1,75 |
Käytä suuremmille painoluokille Cepedex 0,5 mg/ml -valmistetta ja sen annostaulukoita.
Kissat:
Annos kissoille on 40 mikrogrammaa deksmedetomidiinihydrokloridia painokiloa kohti, mikä vastaa Cepedex-annosta 0,4 ml painokiloa kohti käytettynä noninvasiivisissa, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttavissa, sedaatiota ja analgesiaa sekä eläimen paikallaanoloa edellyttävissä toimenpiteissä.
Jos deksmedetomidia käytetään esilääkityksenä kissoilla, annos on sama. Esilääkitys deksmedetomidiinilla vähentää merkittävästi tarvittavaa induktiolääkeannosta ja anestesian ylläpidossa tarvittavan inhalaatioanesteetin määrää. Kliinisessä tutkimuksessa propofolin tarve väheni 50 prosenttia. Kaikkia anestesian induktiossa tai ylläpidossa käytettäviä lääkeaineita tulee annostella vasteen mukaan.
Anestesia voidaan indusoida 10 minuuttia esilääkityksen jälkeen antamalla lihakseen ketamiinia 5 mg/kg painokiloa kohti tai propofolia laskimonsisäisesti kunnes vaste saavutetaan. Annostus kissoille on esitetty alla olevassa taulukossa.
Kissan painokilot (kg) | Deksmedetomidiini 40 mikrogrammaa/kg lihakseen (mcg/kg) (ml) | |
1–2 | 40 | 0,5 |
2,1–3 | 40 | 1 |
Käytä suuremmille painoluokille Cepedex 0,5 mg/ml -valmistetta ja sen annostaulukoita.
Odotettu sedaatio ja analgeettinen vaikutus saavutetaan 15 minuutin kuluessa lääkityksestä ja se säilyy aina 60 minuuttiin saakka. Vaikutus voidaan kumota atipametsolilla (ks. kohta 12 Yliannostus). Atipametsolia ei tule antaa ennen kuin 30 minuuttia ketamiinin antamisesta on kulunut.
Ei oleellinen.
Ei lasten näkyville eikä ulottuville.
Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 56 vuorokautta. Tämä eläinlääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.
Älä käytä tätä eläinlääkevalmistetta viimeisen käyttöpäivämäärän (Käyt. viim.) jälkeen, joka on merkitty pakkaukseen.
Viimeinen käyttöpäivä tarkoittaa kyseisen kuukauden viimeistä päivää.
Erityisvaroitukset kohde-eläinlajeittain:
Deksmedetomidiinin antamista alle 16 viikon ikäisille koiranpennuille ja alle 12 viikon ikäisille kissanpennuille ei ole tutkittu.
Eläimiä koskevat erityiset varotoimet:
Deksmedetomidiinia saanut eläin on pidettävä tasaisen lämpimässä ympäristössä toimenpiteen ajan heräämiseen saakka.
Eläinten on suositeltavaa paastota 12 tuntia ennen Cepedexin antamista. Vettä eläimille saa kuitenkin antaa.
Hoidon jälkeen eläimelle ei saa antaa vettä tai ruokaa, ennen kuin se pystyy nielemään.
Sedaation aikana voi ilmetä sarveiskalvon samentumaa. Eläimen silmät on suojattava sopivalla silmiä kosteuttavalla valmisteella.
Valmistetta on käytettävä vanhoilla eläimillä varoen.
Deksmedetomidiinin turvallisuutta siitosuroksilla ei ole selvitetty.
Hermostuneiden, aggressiivisten tai kiihtyneiden eläinten on annettava rauhoittua ennen hoidon aloittamista.
Eläimen sydämen ja hengityselinten toiminta tulee tarkistaa usein ja säännöllisesti. Pulssioksimetristä voi olla hyötyä, mutta riittävä valvonta ei välttämättä edellytä sen käyttöä. Hengityksen manuaaliseen avustamiseen tulisi olla mahdollisuus, mikäli havaitaan hengityksen heikkenemistä tai hengityspysähdyksiä, kun deksmedetomidiinia ja ketamiinia käytetään (peräkkäin annosteltuina) anestesian aikaansaamiseksi kissalla. Happea tulisi myös olla saatavilla, mikäli epäillään tai todetaan veren alentunutta happipitoisuutta (hypoksemia).
Sairaat ja heikot koirat sekä kissat tulisi esilääkitä deksmedetomidiinilla ennen yleisanestesian induktiota ja ylläpitoa varten vasta, kun riski-hyötysuhde on arvioitu.
Deksmedetomidiinin käyttö koirien ja kissojen esilääkityksenä vähentää merkittävästi nukutuksen induktiossa tarvittavan induktiolääkevalmisteen määrää. Saavutettua vaikutuksen voimakkuutta on syytä tarkkailla annosteltaessa induktiolääkevalmistetta laskimoon. Myös inhalaatioanesteetin tarve on pienempi nukutuksen ylläpidon aikana.
Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava:Deksmedetomidiini on sedatiivi ja nukutusaine. Sitä käsittelevän henkilön on oltava varovainen, jotta hän ei pistä valmistetta vahingossa itseensä.
Jos vahingossa injisoit itseesi tai nielet valmistetta, käänny välittömästi lääkärin puoleen ja näytä hänelle pakkausseloste tai myyntipäällys, mutta ÄLÄ AJA AUTOA, koska sedaatiota ja verenpaineen muutoksia voi esiintyä. Raskaana olevien naisten on valmistetta käsitellessään noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta itseensä injisoimista ei tapahdu, koska systeemisen altistumisen jälkeen voi esiintyä kohdun supistuksia ja sikiön verenpaineen laskua.
Vältä valmisteen joutumista iholle, silmiin tai limakalvoille; läpäisemättömien suojakäsineiden käyttö on suositeltavaa. Jos valmistetta joutuu iholle tai limakalvoille, pese alue heti runsaalla vedellä, ja riisu suorassa kosketuksessa ihon kanssa olevat vaatteet, joille on roiskunut valmistetta. Jos valmistetta joutuu silmiin, ne on huuhdeltava runsaalla vedellä. Oireiden ilmaantuessa on käännyttävä lääkärin puoleen.
Henkilöiden, jotka ovat yliherkkiä vaikuttavalle aineelle tai jollekin apuaineelle, on käytettävä valmistetta varoen.
Ohje lääkärille: deksmedetomidiini on α2-adrenoseptorien agonisti, jonka imeytyminen voi aiheuttaa annoksen suuruuden mukaan sedaatiota, hengityksen heikkenemistä, bradykardiaa, hypotensiota, suun kuivumista ja hyperglykemiaa. Ventrikulaarista arytmiaa on myös raportoitu. Hengitysoireita ja hemodynaamisia oireita on hoidettava oireenmukaisesti. Spesifistä α2-adrenergisten reseptorien antagonistia, atipametsolia, joka on hyväksytty käytettäväksi eläimillä, on käytetty ihmisellä vain kokeellisesti deksmedetomidiinin vaikutusten kumoamiseen.
Tiineys ja imetys:
Deksmedetomidiinin turvallisuutta kohde-eläinlajien tiineyden ja laktaation aikana ei ole selvitetty. Sen vuoksi käyttöä tiineyden tai laktaation aikana ei suositella.
Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:
Jos valmistetta käytetään samanaikaisesti muiden keskushermoston toimintaa lamauttavien aineiden kanssa, on odotettavissa, että deksmedetomidiinin vaikutus voimistuu, joten annoksen mukauttaminen on tarpeen. Antikolinergisiä aineita tulee käyttää varoen deksmedetomidiinin kanssa.
Atipametsolin antaminen deksdemetomidiinin jälkeen kumoaa vaikutukset nopeasti ja lyhentää siten heräämisaikaa. Koirat ja kissat ovat yleensä hereillä ja pystyssä 15 minuutin kuluessa.
Kissat: Kun kissoille oli annettu 40 mikrogrammaa deksmedetomidiinia painokiloa kohti lihakseen ja samanaikaisesti viisi milligrammaa ketamiinia painokiloa kohti, deksmedetomidiinin enimmäispitoisuus kaksinkertaistui, mutta se ei vaikuttanut Tmax-arvoon. Deksmedetomidiinin eliminaation keskimääräinen puoliintumisaika piteni 1,6 tuntiin, ja kokonaisaltistuminen (AUC) lisääntyi puolella.
Kun deksmedetomidiiniannoksen (40 mikrogrammaa painokiloa kohti) kanssa annetaan samaan aikaan 10 mg ketamiinia painokiloa kohti, voi ilmetä takykardiaa.
Atipametsoli ei kumoa ketamiinin vaikutusta. Yliannostus (oireet, hätätoimenpiteet, vastalääkkeet):
Koirat:
Yliannostustapauksissa tai silloin, kun deksmedetomidiinin vaikutukset ovat potentiaalisesti
hengenvaarallisia, atipametsolin sopiva annos on 10 kertaa deksmedetomidiinin alkuannos (mikrogrammaa painokiloa kohti tai mikrogrammaa/m2 ruumiin pinta-alaa kohti). Atipametsolin (pitoisuus 5 mg/ml) annostilavuus on yksi viidesosa koiralle annetusta Cepedexin (0,1 mg/ml) annoksesta sen antoreitistä riippumatta.
Kissat:
Yliannostustapauksissa tai silloin, kun deksmedetomidiinin vaikutukset ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia, sopiva vastalääke on atipametsoli injektiona lihakseen. Annos on 5 kertaa deksmedetomidiinin alkuannos mikrogrammoina painokiloa kohti. Atipametsolin (pitoisuus 5 mg/ml) käytettävä annostilavuus on yksi kymmenesosa (1/10) kissalle annetun Cepedexin (0,1 mg/ml) annostilavuudesta.
Jos kissa on saanut yliannoksen deksmedetomidiiniä (kolme kertaa suositeltua suurempi annos) ja ketamiinia 15 mg painokiloa kohti, voidaan antaa suositeltu annos atipametsolia deksmedetomidiinin vaikutusten kumoamiseksi.
Yhteensopimattomuudet: Ei tunneta.
Deksdemetomidiini säilyy käyttökelpoisena samassa ruiskussa butorfanolin ja ketamiinin kanssa vähintään kahden tunnin ajan.
Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä eläinlääkäriltäsi tai apteekista. Nämä toimenpiteet on tarkoitettu ympäristön suojelemiseksi.
Pahvikotelossa väritön tyypin I lasinen injektiopullo (5 ml ja 10 ml), jossa on päällystetty bromibutyylikumitulppa ja alumiinisuljin.
Pakkauskoot (pahvikotelo): 1 injektiopullo (5 ml)
1 tai 5 injektiopulloa (10 ml)
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole markkinoilla.
Cepedex 0,5 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille
Myyntiluvan haltija ja erän vapauttamisesta vastaava valmistaja:
CP Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13, 31303 Burgdorf Saksa
Cepedex 0,5 mg/ml injektioneste, liuos, koirille ja kissoille deksmedetomidiinihydrokloridi
1 ml sisältää:
Deksmedetomidiinihydrokloridi 0,5 mg
(vastaa deksmedetomidiinia 0,42 mg).
Metyyliparahydroksibentsoaatti (E 218) 1,6 mg
Propyyliparahydroksibentsoaatti 0,2 mg Kirkas, väritön injektioneste, liuos.
Koiran ja kissan noninvasiiviset, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttavat toimenpiteet ja tutkimukset, jotka edellyttävät sedaatiota ja analgesiaa sekä eläimen paikallaanoloa.
Koirien syvään sedaatioon ja analgesiaan yhdessä butorfanolin kanssa lääketieteellisissä tutkimuksissa ja pienissä kirurgisissa toimenpiteissä.
Esilääkityksenä koirilla ja kissoilla ennen yleisanestesian induktiota ja ylläpitoa.
Ei saa käyttää, jos eläimellä on sydän- tai verisuonisairaus.
Ei saa käyttää eläimillä, joilla on vakava systeemisairaus tai joiden tila on henkeäuhkaava.
Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai jollekin apuaineelle.
α2-adrenergisen vaikutuksensa vuoksi deksmedetomidiini laskee sydämen sykettä ja alentaa
ruumiinlämpöä.
Hengitystiheys saattaa laskea joillakin kissoilla ja koirilla. Keuhkoedeemaa on raportoitu harvoissa tapauksissa. Verenpaine nousee aluksi, mutta palaa sitten normaaliksi tai normaalia matalammaksi. Ääreisverisuonten supistumisen ja laskimoveren happisaturaation pienenemisen vuoksi limakalvot voivat vaikuttaa vaaleilta ja/tai sinertäviltä, vaikka valtimoveren happipitoisuus on normaali.
Eläin saattaa oksentaa 5–10 minuutin kuluttua valmisteen injisoinnista. Jotkut koirat ja kissat saattavat oksentaa myös heräämisvaiheessa. Lihasvapinaa voi esiintyä sedaation aikana.
Sedaation aikana voi esiintyä sarveiskalvon samentumaa (ks. myös Valmisteen käyttöön eläimillä liittyvät varotoimet -kohta).
Kun kissoille annetaan ensin deksmedetomidiinia ja sen jälkeen (10 minuutin kuluttua) ketamiinia, voi esiintyä eteiskammiokatkoksia tai lisälyöntejä. Myös hengitystiheyden laskua, epäsäännöllistä hengitystä, hypoventilaatiota ja hengityspysähdyksiä voi esiintyä. Veren alentunut happipitoisuus oli tavallista kliinisissä tutkimuksissa, etenkin deksmedetomidiini-ketamiinianestesian ensimmäisten 15 minuutin aikana. Käytön jälkeistä oksentelua, alilämpöisyyttä ja hermostuneisuutta on lisäksi raportoitu.
Kun deksmedetomidiinia ja butorfanolia käytetään samaan aikaan koirilla, niillä voi esiintyä hengitystiheyden laskua tai nousua, epäsäännöllistä hengitystä (20–30 sekuntia kestävä tauko hengityksessä, jota seuraa tiheä hengittäminen), veren alentunutta happipitoisuutta, lihasten nykimistä tai vapinaa tai jalkojen nykimistä, kiihtymystä, liiallista kuolaamista, oksennusliikkeitä, oksentelua, virtsaamista, ihon punoitusta, äkillisiä ylösnousuja tai pitkittynyttä sedaatiota. Sydämen rytmihäiröitä, joihin liittyy hidas- ja tiheälyöntisyyttä, on raportoitu. Niihin voi liittyä korostunut sinusbradykardia, ensimmäisen tai toisen asteen eteiskammiokatkos, sinuspysähdyksen tai -tauon sekä atriaalisia, supraventrikulaarisia ja ventrikulaarisia ennenaikaisia komplekseja.
Kun deksmedetomidiinia käytetään esilääkityksenä koirilla, niillä voi esiintyä hengitystiheyden laskua (bradypnea) tai nopeaa hengitystä (tachypnea) ja oksentelua. Sydämen rytmihäiröitä, joihin liittyy hidas- ja tiheälyöntisyyttä, on raportoitu. Niihin voi liittyä korostunut sinusbradykardia sekä ensimmäisen tai toisen asteen eteiskammiokatkos ja sinuspysähdys. Supraventrikulaarisia ja ventrikulaarisia ennenaikaisia komplekseja, sinuspysähdyksiä ja kolmannen asteen eteiskammiokatkoksia voi esiintyä harvoissa tapauksissa.
Kun deksmedetomidiinia käytetään esilääkityksenä kissoilla, niillä voi esiintyä oksentelua, yökkäilyä, limakalvojen kalpeutta ja alilämpöä. Valmisteen anto lihaksensisäisesti annoksella 40 mikrogrammaa painokiloa kohti (yhdessä ketamiinin tai propofolin kanssa) aiheutti usein sinus bradykardiaa ja sinusarytmiaa, satunnaisesti ensimmäisen asteen eteiskammiokatkosta, ja harvoin supraventrikulaarisia ennenaikaisia komplekseja, eteislisälyöntejä, sinuspysähdyksiä, toisen asteen eteiskammiokatkoksia tai korvauslyöntejä/rytmejä.
Haittavaikutusten esiintyvyys määritellään seuraavasti:
hyvin yleinen (useampi kuin 1/10 hoidettua eläintä saa haittavaikutuksen)
yleinen (useampi kuin 1 mutta alle 10 /100 hoidettua eläintä)
melko harvinainen (useampi kuin 1 mutta alle 10 / 1000 hoidettua eläintä)
harvinainen (useampi kuin 1 mutta alle 10 / 10.000 hoidettua eläintä)
hyvin harvinainen (alle 1 / 10.000 hoidettua eläintä, mukaan lukien yksittäiset ilmoitukset).
Jos havaitset haittavaikutuksia, myös sellaisia joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa, tai olet sitä mieltä että lääke ei ole tehonnut, ilmoita asiasta eläinlääkärillesi.
Koira ja kissa.
Tämä eläinlääkevalmiste on tarkoitettu käytettäväksi seuraaville eläimille:
koirat: laskimoon tai lihakseen
kissat: lihakseen.
Eläinlääkevalmiste on tarkoitettu annettavaksi vain kertainjektiona.
Deksdemetomidiini, butorfanoli ja/tai ketamiini voidaan sekoittaa samassa ruiskussa, koska aineiden on osoitettu olevan farmaseuttisesti yhteensopivia.
Suositeltavat annokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Koirat:
Deksmedetomidiinin annokset perustuvat ruumiin pinta-alaan.
Ei-invasiiviset, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttavat toimenpiteet ja tutkimukset, jotka edellyttävät eläimen paikallaanoloa, sedaatiota ja kivunlievitystä:
Laskimonsisäisesti: enintään 375 mikrogrammaa/ neliömetri koiran ruumiin pinta-alaa. Lihaksensisäisesti: enintään 500 mikrogrammaa/neliömetri koiran ruumiin pinta-alaa.
Kun sitä käytetään yhdessä butorfanolin (0,1 mg painokiloa kohti) kanssa syvään sedaation ja analgesiaan, lihakseen annettava annos deksmedetomidiinia on 300 mikrogrammaa/m2 (ruumiin pinta- ala).
Deksmedetomidiinin esilääkitysannos on anestesiaa vaativissa toimenpiteissä 125–375 mikrogrammaa/m2 (ruumiin pinta-ala) annettuna 20 minuuttia ennen anestesian induktiota. Annos määräytyy tehtävän leikkauksen, toimenpiteen keston ja potilaan luonteen mukaan.
Deksmedetomidiinin ja butorfanolin samanaikainen käyttö saa aikaan sedatiivisen ja analgeettisen vaikutuksen, joka alkaa viimeistään 15 minuutin kuluttua. Suurin sedatiivinen ja analgeettinen vaikutus saavutetaan 30 minuutin kuluttua lääkkeen antamisesta. Sedaatio kestää vähintään 120 minuuttia lääkkeen antamishetkestä ja analgesia kestää vähintään 90 minuuttia. Spontaani herääminen tapahtuu kolmen tunnin kuluessa.
Esilääkitys deksmedetomidiinilla vähentää merkittävästi tarvittavaa induktiolääkeannosta ja nukutuksen ylläpidossa tarvittavan inhalaatioanesteetin määrää. Kliinisessä tutkimuksessa propofolin tarve väheni 30 prosenttia ja tiopentaalin 60 prosenttia. Kaikkia nukutuksen induktiossa tai ylläpidossa käytettäviä lääkeaineita tulee annostella vasteen mukaan. Kliinisessä tutkimuksessa deksmedetomidiini pidensi leikkauksen jälkeistä analgesiaa 0,5–4 tuntia. Kesto riippuu kuitenkin monista eri muuttujista, ja muita kipulääkkeitä tulee antaa kliinisen arvion mukaisesti.
Vastaavat annokset painokiloa kohti on esitetty alla olevissa taulukoissa. Pieniä määriä annettaessa on suositeltavaa käyttää asianmukaisella mitta-asteikolla varustettua ruiskua, jotta annostus olisi mahdollisimman tarkka.
Noninvasiivisiin, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin ja tutkimuksiin, jotka edellyttävät sedaatiota ja analgesiaa sekä esilääkitykseen | ||||||
Koiran painokilot (kg) | Deksmedetomidiini 125 mikrogrammaa/m2 (mcg/kg) (ml) | Deksmedetomidiini 375 mikrogrammaa/m2 (mcg/kg) (ml) | Deksmedetomidiini 500 mikrogrammaa/m2* (mcg/kg) (ml) | |||
2-3 | 9,4 | 0,04 | 28,1 | 0,12 | 40 | 0,15 |
3,1-4 | 8,3 | 0,05 | 25 | 0,17 | 35 | 0,2 |
4,1-5 | 7,7 | 0,07 | 23 | 0,2 | 30 | 0,3 |
5,1-10 | 6,5 | 0,1 | 19,6 | 0,29 | 25 | 0,4 |
10,1-13 | 5,6 | 0,13 | 16,8 | 0,38 | 23 | 0,5 |
13,1-15 | 5,2 | 0,15 | 15,7 | 0,44 | 21 | 0,6 |
15,1-20 | 4,9 | 0,17 | 14,6 | 0,51 | 20 | 0,7 |
20,1-25 | 4,5 | 0,2 | 13,4 | 0,6 | 18 | 0,8 |
25,1-30 | 4,2 | 0,23 | 12,6 | 0,69 | 17 | 0,9 |
30,1-33 | 4 | 0,25 | 12 | 0,75 | 16 | 1,0 |
33,1-37 | 3,9 | 0,27 | 11,6 | 0,81 | 15 | 1,1 |
37,1-45 | 3,7 | 0,3 | 11 | 0,9 | 14,5 | 1,2 |
45,1-50 | 3,5 | 0,33 | 10,5 | 0,99 | 14 | 1,3 |
50,1-55 | 3,4 | 0,35 | 10,1 | 1,06 | 13,5 | 1,4 |
55,1-60 | 3,3 | 0,38 | 9,8 | 1,13 | 13 | 1,5 |
60,1-65 | 3,2 | 0,4 | 9,5 | 1,19 | 12,8 | 1,6 |
65,1-70 | 3,1 | 0,42 | 9,3 | 1,26 | 12,5 | 1,7 |
70,1-80 | 3 | 0,45 | 9 | 1,35 | 12,3 | 1,8 |
>80 | 2,9 | 0,47 | 8,7 | 1,42 | 12 | 1,9 |
*Vain lihakseen
Syvään sedaatioon ja analgesiaan yhdessä butorfanolin kanssa | ||
Koiran painokilot (kg) | Deksmedetomidiini 300 mikrogrammaa/m2 lihakseen (mcg/kg) (ml) | |
2–3 | 24 | 0,12 |
3,1-4 | 23 | 0,16 |
4,1-5 | 22,2 | 0,2 |
5,1-10 | 16,7 | 0,25 |
10,1-13 | 13 | 0,3 |
13,1-15 | 12,5 | 0,35 |
15,1-20 | 11,4 | 0,4 |
20,1-25 | 11,1 | 0,5 |
25,1-30 | 10 | 0,55 |
30,1-33 | 9,5 | 0,6 |
33,1-37 | 9,3 | 0,65 |
37,1-45 | 8,5 | 0,7 |
45,1-50 | 8,4 | 0,8 |
50,1-55 | 8,1 | 0,85 |
55,1-60 | 7,8 | 0,9 |
60,1-65 | 7,6 | 0,95 |
65,1-70 | 7,4 | 1 |
70,1-80 | 7,3 | 1,1 |
>80 | 7 | 1,2 |
Kissat:
Annos kissoille on 40 mikrogrammaa deksmedetomidiinihydrokloridia painokiloa kohti, mikä vastaa
Cepedex-annosta 0,08 ml /kg käytettynä noninvasiivisissa, lievää tai kohtalaista kipua aiheuttavissa, sedaatiota ja analgesiaa sekä eläimen paikallaanoloa edellyttävissä toimenpiteissä.
Jos deksmedetomidia käytetään esilääkityksenä kissoilla, annos on sama. Esilääkitys deksmedetomidiinilla vähentää merkittävästi tarvittavaa induktiolääkeannosta ja anestesian ylläpidossa tarvittavan inhalaatioanesteetin määrää. Kliinisessä tutkimuksessa propofolin tarve väheni 50 prosenttia. Kaikkia anestesian induktiossa tai ylläpidossa käytettäviä lääkeaineita tulee annostella vasteen mukaan.
Anestesia voidaan indusoida 10 minuuttia esilääkityksen jälkeen antamalla lihakseen ketamiinia 5 mg/kg painokiloa kohti tai propofolia laskimonsisäisesti kunnes vaste saavutetaan. Annostus kissoille on esitetty alla olevassa taulukossa.
Kissan painokilot (kg) | Deksmedetomidiini 40 mikrogrammaa/kg lihakseen (mcg/kg) (ml) | |
1–2 | 40 | 0,1 |
2,1–3 | 40 | 0,2 |
3,1–4 | 40 | 0,3 |
4,1–6 | 40 | 0,4 |
6,1–7 | 40 | 0,5 |
7,1–8 | 40 | 0,6 |
8,1–10 | 40 | 0,7 |
Odotettu sedaatio ja analgeettinen vaikutus saavutetaan 15 minuutin kuluessa lääkityksestä ja se säilyy aina 60 minuuttiin saakka. Vaikutus voidaan kumota atipametsolilla (ks. kohta 12 Yliannostus). Atipametsolia ei tule antaa ennen kuin 30 minuuttia ketamiinin antamisesta on kulunut.
Kumitulpan läpi voidaan pistää turvallisesti sata kertaa.
Ei oleellinen.
Ei lasten näkyville eikä ulottuville.
Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 56 vuorokautta. Tämä eläinlääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.
Älä käytä tätä eläinlääkevalmistetta pakkaukseen merkityn viimeisen käyttöpäivämäärän (Käyt. viim.)
jälkeen.
Viimeinen käyttöpäivä tarkoittaa kyseisen kuukauden viimeistä päivää.
Erityisvaroitukset kohde-eläinlajeittain:
Deksmedetomidiinin antamista alle 16 viikon ikäisille koiranpennuille ja alle 12 viikon ikäisille kissanpennuille ei ole tutkittu.
Eläimiä koskevat erityiset varotoimet:
Deksmedetomidiinia saanut eläin on pidettävä tasaisen lämpimässä ympäristössä toimenpiteen ajan heräämiseen saakka.
Eläinten on suositeltavaa paastota 12 tuntia ennen Cepedexin antamista. Vettä eläimille saa kuitenkin antaa.
Hoidon jälkeen eläimelle ei saa antaa vettä tai ruokaa, ennen kuin se pystyy nielemään.
Sedaation aikana voi ilmetä sarveiskalvon samentumaa. Eläimen silmät on suojattava sopivalla silmiä kosteuttavalla valmisteella.
Valmistetta on käytettävä vanhoilla eläimillä varoen. Deksmedetomidiinin turvallisuutta siitosuroksilla ei ole varmistettu.
Hermostuneiden, aggressiivisten tai kiihtyneiden eläinten on annettava rauhoittua ennen hoidon aloittamista.
Eläimen sydämen ja hengityselinten toiminta tulee tarkistaa usein ja säännöllisesti. Pulssioksimetristä voi olla hyötyä, mutta riittävä valvonta ei välttämättä edellytä sen käyttöä.
Hengityksen manuaaliseen avustamiseen tulisi olla mahdollisuus, mikäli havaitaan hengityksen heikkenemistä tai hengityspysähdyksiä, kun deksmedetomidiinia ja ketamiinia käytetään (peräkkäin annosteltuina) anestesian aikaansaamiseksi kissalla. Happea tulisi myös olla saatavilla, mikäli epäillään tai todetaan veren alentunutta happipitoisuutta (hypoksemia).
Sairaat ja heikot koirat sekä kissat tulisi esilääkitä deksmedetomidiinilla ennen yleisanestesian induktiota ja ylläpitoa varten vasta, kun riski-hyötysuhde on arvioitu.
Deksmedetomidiinin käyttö koirien ja kissojen esilääkityksenä vähentää merkittävästi nukutuksen induktiossa tarvittavan induktiolääkevalmisteen määrää. Saavutettua vaikutuksen voimakkuutta on syytä tarkkailla annosteltaessa induktiolääkevalmistetta laskimoon. Myös inhalaatioanesteetin tarve on pienempi nukutuksen ylläpidon aikana.
Erityiset varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava:Deksmedetomidiini on sedatiivi ja nukutusaine. Sitä käsittelevän henkilön on oltava varovainen, jotta hän ei pistä valmistetta vahingossa itseensä. Jos vahingossa injisoit itseesi tai nielet valmistetta, käänny välittömästi lääkärin puoleen ja näytä hänelle pakkausseloste tai myyntipäällys, mutta ÄLÄ AJA AUTOA, koska sedaatiota ja verenpaineen muutoksia voi esiintyä.
Raskaana olevien naisten on valmistetta käsitellessään noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta itseensä injisoimista ei tapahdu, koska systeemisen altistumisen jälkeen voi esiintyä kohdun supistuksia ja sikiön verenpaineen laskua.
Vältä valmisteen joutumista iholle, silmiin tai limakalvoille; läpäisemättömien suojakäsineiden käyttö on suositeltavaa. Jos valmistetta joutuu iholle tai limakalvoille, pese alue heti runsaalla vedellä, ja riisu suorassa kosketuksessa ihon kanssa olevat vaatteet, joille on roiskunut valmistetta. Jos valmistetta joutuu silmiin, ne on huuhdeltava runsaalla vedellä. Oireiden ilmaantuessa on käännyttävä lääkärin puoleen.
Henkilöiden, jotka ovat yliherkkiä vaikuttavalle aineelle tai jollekin apuaineelle, on käytettävä valmistetta varoen.
Ohje lääkärille: deksmedetomidiini on α2-adrenoseptorien agonisti, jonka imeytyminen voi aiheuttaa annoksen suuruuden mukaan sedaatiota, hengityksen heikkenemistä, bradykardiaa, hypotensiota, suun kuivumista ja hyperglykemiaa. Ventrikulaarista arytmiaa on myös raportoitu. Hengitysoireita ja hemodynaamisia oireita on hoidettava oireenmukaisesti. Spesifistä α2-adrenergisten reseptorien
antagonistia, atipametsolia, joka on hyväksytty käytettäväksi eläimillä, on käytetty ihmisellä vain kokeellisesti deksmedetomidiinin vaikutusten kumoamiseen.
Tiineys ja imetys Deksmedetomidiinin turvallisuutta kohde-eläinlajien tiineyden ja laktaation aikana ei ole selvitetty. Sen vuoksi käyttöä tiineyden tai laktaation aikana ei suositella.
Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset:
Jos valmistetta käytetään samanaikaisesti muiden keskushermoston toimintaa lamauttavien aineiden kanssa, on odotettavissa, että deksmedetomidiinin vaikutus voimistuu, joten annoksen mukauttaminen on tarpeen. Antikolinergisiä aineita tulee käyttää varoen deksmedetomidiinin kanssa.
Atipametsolin antaminen deksdemetomidiinin jälkeen kumoaa vaikutukset nopeasti ja lyhentää siten heräämisaikaa. Koirat ja kissat ovat yleensä hereillä ja pystyssä 15 minuutin kuluessa.
Kissat: Kun kissoille oli annettu 40 mikrogrammaa deksmedetomidiinia painokiloa kohti lihakseen ja samanaikaisesti viisi milligrammaa ketamiinia painokiloa kohti, deksmedetomidiinin enimmäispitoisuus kaksinkertaistui, mutta se ei vaikuttanut Tmax-arvoon. Deksmedetomidiinin eliminaation keskimääräinen puoliintumisaika piteni 1,6 tuntiin, ja kokonaisaltistuminen (AUC) lisääntyi puolella.
Kun deksmedetomidiiniannoksen (40 mikrogrammaa painokiloa kohti) kanssa annetaan samaan aikaan 10 mg ketamiinia painokiloa kohti, voi ilmetä takykardiaa.
Atipametsoli ei kumoa ketamiinin vaikutusta. Yliannostus (oireet, hätätoimenpiteet, vastalääkkeet):
Koirat:
Yliannostustapauksissa tai silloin, kun deksmedetomidiinin vaikutukset ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia, atipametsolin sopiva annos on 10 kertaa deksmedetomidiinin alkuannos (mikrogrammaa painokiloa kohti tai mikrogrammaa/m2 ruumiin pinta-alaa kohti). Atipametsolin (pitoisuus 5 mg/ml) annostilavuus vastaa koiralle annetun Cepedexin (0,5 mg/ml) annostilavuutta sen antoreitistä riippumatta.
Kissat:
Yliannostustapauksissa tai silloin, kun deksmedetomidiinin vaikutukset ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia, sopiva vastalääke on atipametsoli injektiona lihakseen. Annos on 5 kertaa deksmedetomidiinin alkuannos mikrogrammoina painokiloa kohti. Atipametsolin (pitoisuus 5 mg/ml) käytettävä annostilavuus on puolet kissalle annetun Cepedexin (0,5 mg/ml) annostilavuudesta.
Jos kissa on saanut yliannoksen deksmedetomidiiniä (kolme kertaa suositeltua suurempi annos) ja ketamiinia 15 mg painokiloa kohti, voidaan antaa suositeltu annos atipametsolia deksmedetomidiinin vaikutusten kumoamiseksi.
Yhteensopimattomuudet: Ei tunneta.
Deksdemetomidiini säilyy käyttökelpoisena samassa ruiskussa butorfanolin ja ketamiinin kanssa vähintään kahden tunnin ajan.
Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä eläinlääkäriltäsi tai apteekista.Nämä toimenpiteet on tarkoitettu ympäristön suojelemiseksi.
Pahvikotelossa väritön tyypin 1 lasinen injektiopullo (5 ml, 10 ml ja 20 ml), jossa on päällystetty bromobutyylikumitulppa ja alumiinisuljin.
Pakkauskoot (pahvikotelo): 1 injektiopullo (5 ml)
1 tai 5 injektiopulloa (10 ml)
1 injektiopullo (20 ml)
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole markkinoilla.
Lisätietoja tästä eläinlääkevalmisteesta saa myyntiluvan haltijan paikalliselta edustajalta.
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Allemagne
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Vokietija
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Германия
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf Däitschland
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Německo
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Németország
ScanVet Animal Health A/S Kongevejen 66
DK-3480 Fredensborg
Danmark
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf Il-Ġermanja
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Deutschland
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Duitsland
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf Saksamaa
ScanVet Animal Health A/S Kongevejen 66
DK-3480 Fredensborg
Danmark
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Γερμανία
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf Deutschland
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Alemania
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Niemcy
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Allemagne
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Alemanha
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Njemačka
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf Germania
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Germany
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Nemčija
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf Þýskaland
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf Nemecko
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Germania
Vet Medic Animal Health Oy PL 27
FI-13721 Parola
Suomi
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Γερμανία
VM Pharma AB Box 45010
SE-104 30 Stockholm
Sverige
CP-Pharma Handelsgesellschaft mbH Ostlandring 13
D-31303 Burgdorf
Vācija
D-31303 Burgdorf Germany
