Kotisivun Kotisivun

Ketalar
ketamine

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Ketalar 50 mg/ml injektioneste, liuos

ketamiini


Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin sinulle annetaan tätä lääkettä, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja.


Jos jokin yllä mainituista koskee sinua, tätä lääkettä ei pidä antaa sinulle.


Varoitukset ja varotoimet


Keskustele lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin sinulle annetaan Ketalar-valmistetta,


Lääkevalmisteen kuvaus ja pakkauskoot

Valmisteen kuvaus: Kirkas, väritön liuos.


Pakkauskoot

50 mg/ml: 10 ml


Myyntiluvan haltija ja valmistaja


Myyntiluvan haltija Pfizer Oy

Tietokuja 4

00330 Helsinki

Puhelin (09) 430 040 Valmistaja

Siegfried Hameln GmbH Langes Feld 13

31789 Hameln

Saksa


Tämä pakkausseloste on tarkistettu viimeksi 20.4.2020

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seuraavat tiedot on tarkoitettu vain hoitoalan ammattilaisille:


Annostus ja antotapa

Ketalar-injektioneste on tarkoitettu vain sairaalakäyttöön. Ketamiinia saa antaa vain anestesiologian erikoislääkärin toimesta tai hänen valvonnassaan. Elintoimintojen ylläpitoon tarvittava välineistö on pidettävä saatavilla.


Ketamiinin käytössä on noudatettava tavanomaisia paastoamisohjeita, eli ennen anestesiaa on oltava syömättä 4–6 tuntia.


Esilääkitys: Ketamiinin käyttöön saattaa liittyä syljenerityksen lisääntyminen, joka voidaan estää antamalla potilaalle atropiinia tai glykopyrronia. Bentsodiatsepiinijohdokset, esimerkiksi midatsolaami (laskimoon tai peräsuoleen), hillitsevät alkuvaiheen hyperkineettistä verenkiertoa ja vähentävät levottomuuden esiintymistä heräämisen aikana.


Bolus annetaan laskimoon hitaasti (vähintään 60 s). Lihaksensisäisessä annostelussa käytetään Ketalar 50 mg/ml -injektionestettä annettavan volyymin minimoimiseksi. Injektio voidaan tarvittaessa toistaa tai valmiste voidaan antaa infuusiona.


Yleisanestesian induktio

Aloitusannos: 2,0 mg/kg ketamiinia i.v.

tai

10 mg/kg i.m.


Ylläpitoannos: puolet aloitusannoksesta toistetaan tarvittaessa tai vaihtoehtoisesti siirrytään infuusioon


Ketamiinia voidaan antaa potilaalle myös jatkuvana infuusiona yhdessä happi-ilokaasuseoksen kanssa, jolloin induktioannos on 2,0–6,0 mg/kg/h ja ylläpitoannos 2,0–6,0 mg/kg/h.


Yhdistelmäanestesia: Ketamiini soveltuu käytettäväksi yhdessä bentsodiatsepiinijohdosten, esimerkiksi midatsolaamin kanssa. Ketamiinin ja midatsolaamin voi sekoittaa samaan infuusioon (10 ml Ketalar 50 mg/ml + 7,5 ml midatsolaamia 5 mg/ml, 500 ml infuusionestettä kohti).


Induktio (i.v.-injektio)

ketamiini

2 mg/kg

midatsolaami

0,15 mg/kg

Ylläpito (jatkuva infuusio)

ketamiini

1 mg/kg/tunti

midatsolaami

0,075 mg/kg/tunti


Annoksen pienentämistä on harkittava, jos potilaalla on kirroosi tai maksan toiminta on muusta syystä heikentynyt.


Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet


Ylähengitysteiden diagnostisissa ja hoidollisissa toimenpiteissä hyperrefleksia ja laryngospasmit ovat mahdollisia etenkin lapsipotilailla. Tämän vuoksi nieluun, kurkunpäähän ja keuhkoputkiin kohdistuvissa toimenpiteissä saattavat lihasrelaksantit ja kontrolloitu ventilaatio olla tarpeen.


Kirurgisissa toimenpiteissä, joihin saattaa liittyä viskeraalista kipua, tulisi huolehtia lihasrelaksaatiosta ja lisäanalgesiasta (kontrolloitu ventilaatio ja typpioksiduulin/hapen anto).

Heräämiseen liittyvät reaktiot

Heräämiseen liittyviä reaktioita on esiintynyt noin 12 prosentilla potilaista. Psyykkiset ilmenemismuodot vaihtelevat vaikeusasteeltaan miellyttävistä unenkaltaisista tiloista ja eläväntuntuisista mielikuvista aistiharhoihin, painajaisuniin ja heräämisen yhteydessä esiintyvään deliriumiin. Reaktiot kestävät tavallisesti pisimmillään muutaman tunnin. Ketamiinin ei tiedetä aiheuttaneen mitään myöhempiä psyykkisiä vaikutuksia. Psyykkisten vaikutusten ilmaantuvuutta voidaan vähentää käyttämällä ketamiinia pienempinä suositusannoksina yhdessä laskimonsisäisen diatsepaamin kanssa induktio- ja ylläpitoanestesian aikana.


Sydän ja verenkiertoelimistö

Koska ketamiini lisää sydänlihaksen hapenkulutusta huomattavasti, varovaisuutta on noudatettava sen käytössä potilaille, joilla on hypovolemia, elimistön kuivumistila tai sydänsairaus, etenkin sepelvaltimotauti. Varovaisuutta on noudatettava myös potilailla, joilla on lievästi tai keskivaikeasti kohonnut verenpaine ja takyarytmioita.


Verenpaine alkaa kohota pian injektion jälkeen, ja enimmäispaine saavutetaan muutaman minuutin kuluessa. Verenpaine korjaantuu tavallisesti anestesiaa edeltäneelle tasolle 15 minuutin kuluessa injektiosta.


Väärinkäyttö

Ketamiinin väärinkäyttötapauksia on ilmoitettu. Ilmoitusten mukaan ketamiini aiheuttaa monenlaisia oireita mm. takautumia, hallusinaatioita, epämiellyttävää oloa, ahdistuneisuutta, unettomuutta tai desorientaatiota.


Yliannostus

Yliannostuksen kliinisiä oireita ovat kouristelu, sydämen rytmihäiriöt ja hengityspysähdys. Hengityspysähdystä hoidetaan avustamalla hengitystä tai kontrolloidulla ventilaatiolla, kunnes riittävä spontaani hengitys palautuu.


Kouristuksia hoidetaan laskimoon annettavalla bentsodiatsepiinilla, esimerkiksi midatsolaamilla tai diatsepaamilla. Jos diatsepaamihoidolla ei saada riittävää vastetta, suositellaan fenytoiinin tai tiopentaalin antoa laskimoon.


Spesifistä antidoottia ei tunneta.


Yhteensopimattomuudet

Ketamiinia ja barbituraatteja ei saa sekoittaa ennen injektiota, koska ne ovat kemiallisesti yhteensopimattomia ja saostuvat sekoitettuina. Niitä ei saa annostella samalla ruiskulla eikä neulalla.


Käyttö- ja käsittely- sekä hävittämisohjeet

Ketamiinin voi sekoittaa 50 mg/ml glukoosiliuoksen ja 9 mg/ml natriumkloridiliuoksen kanssa. Tarkista injektioliuos hiukkas- ja värimuutosten varalta silmämääräisesti ennen käyttöä.

Kerta-annospakkaus.

Avaamisen jälkeen: mikrobiologiselta kannalta valmiste tulee käyttää heti, ellei avausmenetelmä sulje pois mikrobikontaminaation riskiä. Hävitä käyttämättä jäänyt valmiste annostelun jälkeen.


Parenteraaliset valmisteet on tarkistettava silmämääräisesti hiukkas- ja värimuutosten varalta ennen käyttöä, mikäli pakkaus sen mahdollistaa.


Älä käytä valmistetta pakkauksessa olevan viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen. Hävitä vanhentunut valmiste kuten lääkejätteet yleensä.