Erythromycin Panpharma
erythromycin
erytromysiini (erytromysiinilaktobionaattina)
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen.
Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.
Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.
Mitä Erythromycin Panpharma on ja mihin sitä käytetään
Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Erythromycin Panpharmaa
Miten Erythromycin Panpharmaa käytetään
Mahdolliset haittavaikutukset
Erythromycin Panpharman säilyttäminen
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
Lääkkeesi nimi on "Erythromycin Panpharma 1 g, infuusiokuiva-aine, liuosta varten", ja sitä kutsutaan tässä pakkausselosteessa "Erythromycin Panpharmaksi".
Erythromycin Panpharma on antibiootti, joka sisältää erytromysiiniä (erytromysiinilaktobionaattina). Se on makrolidityyppinen antibiootti, joka toimii estämällä bakteerien kasvun ja lisääntymisen.
Erythromycin Panpharmaa käytetään bakteerien aiheuttamien vakavien infektioiden hoitoon aikuispotilailla ja lapsilla, kun erytromysiinin suullinen antotapa ei ole mahdollista tai riittävää tai potilailla, joiden infektion vakavuusaste vaatii suuria määriä erytromysiiniä tai kun potilaat ovat allergisia tai yliherkkiä beetalaktaamiantibiooteille tai kun nämä antibiootit eivät sovellu muista syistä. Kun infektion akuutti vaihe on saatu hallintaan, lääkärisi korvaa suonensisäisesti annettavan erytromysiinin suun kautta annettavalla erytromysiinillä.
Erythromycin Panpharmalla hoidetaan infektioita, kuten:
Hengitystieinfektiot: keuhkokuume, hinkuyskä;
Korvatulehdukset;
Silmätulehdukset (sidekalvotulehdus);
Ihon ja pehmytkudosten (kuten lihakset, verisuonet, jänteet, rasva) infektiot;
Ruoansulatuskanavan infektiot;
Urogenitaaliset infektiot (suhteessa virtsa- ja sukupuolielinten infektioihin);
Lymphogranuloma venereum (sukupuolitauti);
Kurkkumätä (ylähengitysteiden sairaus);
jos olet allerginen (tai yliherkkä) erytromysiinille;
jos olet allerginen (tai yliherkkä) muille makrolidiantibioote ille;
jos käytät jotakin seuraavista lääkkeistä:
Disopyramidi (rytmihäiriölääke, jota käytetään kammiotakykardian hoitoon);
Pimotsidi (käytetään mielenterveyshäiriöiden hoitoon);
Ergotamiini tai dihydroergotamiini (migreenin hoitoon);
Lovastatiini, simvastatiini ja atorvastatiini (veren kolesterolia alentavia lääkkeitä);
Tri- ja tetrasykliset masennuslääkkeet (käytetään masennuksen hoitoon);
Fluorokinolonit (tiettyjen infektioide n hoitoon käytettäviä antibiootteja);
Arseenitrioksidi (käytetään syövän hoitoon);
Metadoni (käytetään opioidiriippuvuuksien, kuten heroiiniaddiktion hallintaan;
jos maksasi ei toimi asianmukaisesti. Tämä johtuu siitä, että erytromysiiniä erittyy pääasiallisesti maksassa (ks. kohta 3 – " Miten Erythromycin Panpharmaa käytetään");
jos sinulla tai jollakin perheenjäsenelläsi on aiemmin ollut sydämen rytmihäiriöitä (kammioperäinen rytmihäiriö tai kääntyvien kärkien kammiotakykardia) tai sydänfilmissä näkyvä poikkeavuus nimeltään ”pitkä QT-oireyhtymä”
jos veresi kalium- tai magnesiumpitoisuus on epätavallisen alhainen (hypomagnesemia tai
hypokalemia).
Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin käytät Erythromycin Panpharmaa:
jos käytät muita lääkkeitä, joiden tiedetään aiheuttavan vakavia sydämen rytmihäiriöitä
jos sinulla on sydänvaivoja
Vakavia allergisia reaktioita saattaa ilmetä. Älä käytä Erythromycin Panpharmaa, jos olet allerginen tai yliherkkä erytromysiinille tai muille makrolidiantibiooteille. Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin käytät Erythromycin Panpharmaa.
jos sinulla on myasthenia gravis, erytromysiini voi pahentaa oireita, jotka voivat aiheuttaa vakavia hengitysteiden ongelmia,
jos olet iäkäs, koska sinulla on suurempi riski sairastua munuaissairauteen. Lääkäri muuttaa annostasi ja ottaa huomioon munuaistesi toiminnan (ks. kohta 3 – "Miten Erythromycin Panpharmaa käytetään").
Erytromysiiniä ei tavallisesti suositella yhdistettäväksi seuraavien kanssa:
Alfutsosiini (käytetään e turauhase n hyvänlaatuisen liikakasvun hoitoon);
Buspironi (käytetään yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon);
Siklosporiini ja takrolimuusi (käytetään elinsiirrossa hylkimisreaktion ehkäisemiseen);
Kolkisiini (käytetään kihdin hoitoon);
Ebastiini (antihistamiini);
Tolterodiini (käytetään virtsankarkailun hoitoon);
Triatsolaami (käytetään rauhoituslääkkeenä vakavan une ttomuuden hoitoon). Saat tätä lääkettä jatkuvasti tai hitaasti kipujen välttämiseksi.
Ota välittömästi yhteyttä lääkäriisi, jos lapsesi oksentaa (voimallinen oksennus ilman sappinestettä) ja/tai hänellä on ongelmia syödä tämän lääkityksen aikana. Lääkärisi päättää lapsesi annoksen (ks.kohta 3 – "Miten Erythromycin Panpharmaa käytetään").
Jos sinua pyydetään antamaan virtsanäyte , kerro lääkärillesi, että käytät erytromysiiniä, koska se saattaa häiritä joitakin testejä.
Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan otat tai olet äskettäin ottanut tai saatat joutua ottamaan muita lääkkeitä.
Erytromysiiniä ei tavallisesti suositella yhdistettäväksi seuraavien kanssa:
Antikoagulantit, esim. varfariini, asenokumaroli ja rivaroksabaani (käytetään veren ohentamiseen);
Tsopikloni (unilääke );
Teofylliini (auttaa hengittämään);
Sildenafiili (käytetään erektiohäiriöiden ja pulmonaalihyperte nsion hoitoon);
Jotkin sytostaatit ja vinblastiini (käytetään syövän hoitoon);
Digoksiini (käytetään sydänvaivojen hoitoon);
Karbamatsepiini (käytetään epilepsian ja neuropaattisten kipujen hoitoon);
Alfentaniili (anestesialääke);
Bromokriptiini (käytetään Parkinsonin taudin ja hyperprolaktine mian hoitoon);
Silostatsoli (käytetään katkokävelyn hoitoon);
Metyyliprednisoloni (kortikosteroidilääke, jota käytetään sen tule hduksen vastaisten vaikutusten takia);
Midatsolaami (käytetään nukutuslääkkeenä tai kohtalaisen vaikean une ttomuuden hoitoon);
Omepratsoli (käytetään mahahapon erityksen vähentämiseen);
Valproaatti (antikolvusantti ja mielialaa vakauttava lääke );
Simetidiini (estää mahahapon tuotantoa);
Rifampisiini (antibiootti);
Fenytoiini (käytetään antikonvulsanttina);
Fenobarbitaali (antikonvulsantti);
Bentsodiatsepiinit (anksiolyytit, antikonvulsantit, lihasrelaksantit, rauhoittavat...);
Mäkikuisma (Hypericum perforatum) (lääkeyrtti, jota käyte tään keskivaikean masennuksen hoitoon)
Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lääkäriltä neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.
Erytromysiinin on osoitettu läpäisevän istukan ja saavuttavan sikiön. Erytromysiini erittyy äidinmaitoon.
Lääkärisi päättää, tuleeko sinulle antaa tätä lääkettä, mutta vasta kun hän on arvioinut, että hyödyt ovat mahdollisia riskejä suuremmat.
Erythromycin Panpharman haittavaikutukset voivat heikentää potilaan kykyä ajaa autoa ja käyttää koneita.
Tähänastinen kokemus on osoittanut, että erytromysiinillä on korkeintaan vähäinen vaikutus
ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.
Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri tai apteekkihenkilökunta on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Tämän lääkkeen antaa sinulle aina lääkäri tai terveydenhuollon ammattilainen. Se annetaan suonensisäisesti yli 60 minuutin ajan.
Tavallinen annos on 1−2 g päivässä, mikä vastaa 25 mg/kg/vrk jaettuina annoksina (yleensä 3−4 kerta- annosta).
Tämä voidaan nostaa 4 g päivässä, jos tulehdus on erittäin vakava.
On tärkeää, että jatkat antibioottikuuria sen loppuun saakka. Älä lopeta infuusiohoitoa aikaisemmin, vaikka olosi tuntuisi paremmalta.
Tavallinen annos on 15−20 mg/kg painokiloa kohti jaettuna 3−4 kerta-annokseen. Lääkäri laskee lapsesi saaman tarkan annoksen hänen kehonpainonsa huomioon ottaen.
Tavallinen annos on 10−15 mg/kg jaettuna 3 kerta-annokseen.
Lääkäri laskee lapsesi tarkan annoksen ottaen hänen kehonpainonsa huomioon.
Lääkärisi laskee tarkan annoksesi riippuen munuaistesi toiminnasta.
Lääkäri päättää annoksesi huolellisesti ja ottaa huomioon munuaisesi ja maksan toiminnan, koska sinulla on suurempi riski sairastua munuaissairauteen.
Jos uskot, että sinä tai lapsesi on saanut liikaa lääkettä, ota yhteys lääkäriin. Yliannostuksen oireisiin sisältyy ototoksisuus (korvan vauriot), kuulon heikkeneminen, voimakas pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.
Jos luulet, että olet jättänyt lääkeannoksen väliin, ota välittömästi yhteyttä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen.
Älä lopeta tämän lääkkeen käyttöä ilman lääkärin lupaa.
Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen.
Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.
Jos sinulle kehittyy allergisia reaktioita, tämä voi aiheuttaa ihottumaa ja turvotusta tietyissä kehonosissa, kuten kasvoissa ja kaulassa, sekä hengitysvaikeuksia. Jos näin käy, lope ta tämän lääkkeen käyttö ja hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon.
Ota yhteyttä lääkäriin välittömästi, jos sinulle kehittyy vakava ihoreaktio: punainen hilseilevä ihottuma, jossa ihon alla on kyhmyjä ja rakkuloita (eksantematoottinen pustuloosi). Tämän haittavaikutuksen yleisyyttä ei tunneta (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).
Yleisimmät haittavaikutukset ovat anoreksia (ruokahaluttomuus), yökkäily, oksentelu, vatsakivut, pahoinvointi, ilmavaivat, epämukavuus, kouristukset, löysät ulosteet tai ripuli.
Seuraavia haittavaikutuksia on raportoitu:
Suun sieni-infektiot (hiivasienitulehdus) valkoisella peitteellä
Emätintulehdus
Vulvan kutina naisilla
Allergiset reaktiot
Laajalle levinnyt ihottuma (rokkoihottuma)
Ihon kutina
Ihon punoitus verenkierron lisääntyessä (verekkyys)
Maksan ja sappirakon epänormaali toiminta, joka ilmenee verikokeissa
Kipu tai ärsytys pistoskohdassa
Turvotus ja punoitu laskimossa, joka on erittäin arka kosketettaessa
Turvotus tietyissä kehonosissa, kuten kasvoissa ja kaulassa (allerginen tulehdus / angioödeema, anafylaksia).
Ruokahaluttomuus (anoreksia)
Keskiylävatsan kipu, joka säteilee selkään, ja siihen liittyvä pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja ruokahaluttomuus (haimatulehdus)
Kutina sekä keltaisuus, vaaleat ulosteet ja tumma virtsa (kolestaasi ja keltatauti)
Turvotus nivelissä
Kuume
Nokkosihottuma
Ihottumat
Paksusuolen tulehdus, johon liittyy vaikea ripuli
Lihasheikkouteen yhdistetyn harvinaisen taudin kehittyminen tai paheneminen (myasthenia gravis)
Korvien soiminen (tinnitus) ja pääasiallisesti ohimenevä kuulonmenetys
Maksan kyvyttömyys toimia normaalisti
Munuaisen kyvyttömyys toimia normaalisti
Vakavat ihoreaktiot (Stevens-Johnsonin oireyhtymä ja erythema multiforme)
Ihon kuoriutuminen (toksinen epidermaalinen nekrolyysi)
Rintakivut, huonovointisuus
Sydämen rytmin poikkeavuus (mukaan lukien sydämentykytys, nopeampi syke, kääntyvien kärkien kammiotakykardia -niminen hengenvaarallinen epäsäännöllinen syke tai sydänseurannassa ilmennyt epänormaali EKG) tai sydämenpysähdys
Epämiellyttävä tunne rinnassa, hengitysvaikeudet, poikkeuksellisen nopea ja pinnallinen hengitys, yläselän kivut
Hengenahdistus (mukaan lukien astmaattiset oireet)
Näköhäiriöt, kuten kaksoiskuvat ja näön hämärtyminen
Psyykkiset häiriöt (kuten mielialan vaihtelut ja arvostelukyvyn heikkeneminen)
Sekavuus, aistiharhat
Huimaus, uneliaisuus, pyörrytys
Epileptiset kohtaukset, kouristukset
Alentunut verenpaine (hypotensio)
Veren häiriöt, jotka vaikuttavat veren solun komponentteihin ja jotka yleensä havaitaan verikokeilla
Päänsärky
Oksentelu (voimakas oksentelu ilman sappinestettä) tai ongelmia syömisessä ja painon tippuminen (synnynnäinen hypertrofinen mahaportin ahtauma).
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla).
Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.
www‐ sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Ei lasten ulottuville eikä näkyville.
Älä käytä tätä lääkettä injektiopullossa ja pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (käyt.viim.) jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.
Liuottamisen jälkeen:
Laimennettu liuos tulee käyttää heti. Kantaliuosta ei saa pakastaa.
Kantaliuos: Kemiallisen ja fysikaalisen säilyvyyden on osoitettu olevan 24 tuntia jääkaapissa (2-8°C). Laimennettu liuos: Kemiallisen ja fysikaalisen käytönaikaisen säilyvyyden on osoitettu olevan 24 tuntia jääkaapissa (2-8°C).
Mikrobiologise lta kannalta valmiste tulisi käyttää heti.
Jos käyttövalmista liuosta ei käytetä välittömästi, säilytysajat ja olosuhteet ennen käyttöä ovat
käyttäjän vastuulla eivätkä saa normaalisti ylittää 24 tuntia jääkaapissa, ellei liuotusta/laimennusta ole tehty kontrolloiduissa ja validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.
Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.
Vaikuttava aine on erytromysiinilaktobionaatti.
Jokainen injektiopullo sisältää 1 gramman erytromysiiniä. Tässä lääkkeessä ei ole muita ainesosia.
Ennen käyttökuntoon saattamista Erythromycin Panpharma on valkoinen tai kellertävä hygroskooppinen infuusiokuiva-aine, liuosta varten lasipullossa. Käyttökuntoon saattamisen jälkeen liuos on kirkas ja väritön.
Erythromycin Panpharma on saatavilla 1, 10 tai 25 injektiopullon pakkauksissa. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
Z.I. DU CLAIRAY
35133 LUITRÉ RANSKA
10 RUE DU CHÊNOT
PARC D’ACTIVITÉ DU CHÊNOT 56380 BEIGNON
RANSKA
Tanska | ERYTHROMYCIN PANPHARMA 1 g, pulver til infusionsvæske, opløsning |
Suomi | Erythromycin Panpharma 1 g, infuusiokuiva-aine, liuosta varten |
Saksa | ERYTHROMYCIN PANPHARMA 1 g pulver zur Herstellung einer Infusionslösung |
Norja | Erythromycin Panpharma 1 g, pulver til infusjonsvæske, oppløsning |
Espanja | ERYTHROMYCIN PANPHARMA 1 g, polvo para solución para perfusión |
Ruotsi | Erythromycin Panpharma 1 g, pulver till infusionsvätska, lösning |
Yhdistynyt kuningaskunta | ERYTHROMYCIN 1g, powder for solution for infusion |
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lisätietoja erytromysiinin resistenssitiedoista on Erythromycin Panpharman teknisissä tiedoissa.
Annos tus
Aikuiset ja yli 12-vuotiaat lapset (>40 kg)
Tavallinen annos on 1−2 g päivässä, joka vastaa 25 mg/kg/vrk jaettuina annoksina (yleensä 3−4 kerta- annosta).
Vakavat infektiot
Annosta voidaan nostaa 4 grammaan päivässä, mikä vastaa 50 mg/kg/vrk vakavissa infektioissa. Suurin vuorokausiannos on 4 g.
Alle 12-vuotia a t ta i ≤ 40 kg pa ina va t la ps e t
1 kk − 12-vuotiaat lapset: Vauvojen ja alle 12-vuotiaiden lasten päiväannos on yleisimpien infektioiden tapauksessa 15−20 mg erytromysiiniä painokiloa kohti jaettuna 3−4 kerta-annokseen. Tämä annos voidaan kaksinkertaistaa käyttöaiheesta riippuen.
Vastasyntyneet (syntymästä 1 kuukauden ikään) 10−15 mg/kg/vrk jaettuna 3 kerta-annokseen
Munuaisten/maksan vajaatoiminta
Maksan toimiessa normaalisti erytromysiini kertyy maksaan ja erittyy sappeen. Vaikka maksan toimintahäiriön vaikutusta erytromysiinin erittymiseen ja sen puoliintumisaikaan potilaissa ei tunneta, antibioottia antaessa tulee noudattaa varovaisuutta varsinkin tapauksissa, joissa maksan akuutista vajaatoiminnasta kärsivä potilas saa suuria annoksia erytromysiiniä. Tässä tapauksessa seerumitasojen valvonta ja annoksen pienentäminen ovat tarpeen.
Munuaiserityksen alhainen osuus ehdottaisi, että munuaisten vajaatoiminnasta (lievä tai kohtalainen munuaisen vajaatoiminta, jossa kreatiniinipuhdistuma on yli 10 ml/min) kärsivien potilaiden annosta ei ole välttämättä tarpeen muuttaa.
Potilailla, joiden munuaisten toiminta on kohtalaisesti tai vakavasti heikentynyt, on kuitenkin ilmoitettu esiintyneen toksisuutta, joten annostuksen muuttaminen voi tällaisissa tapauksissa olla aiheellista:
Yli 4 g päiväannosten antaminen saattaa lisätä erytromysiinistä johtuvien kuulonmenetysten riskiä iäkkäillä potilailla varsinkin, jos heillä esiintyy munuaisten tai maksan vajaatoimintaa.
Kun munuaisten toiminta on kohtalaisesti tai vakavasti heikentynyt (seerumin kreatiniinipitoisuus 2,0 mg/dl, munuaisten vajaatoiminta ja virtsattomuus) suurin päiväannos yli 14-vuotiailla nuorilla ja aikuisilla (joiden kehonpaino on yli 50 kg) on 2 g erytromysiiniä per päivä.
Munuaisten vaikeasta vajaatoiminnasta (kreatiniinipuhdistuma alle 10 ml/min) kärsivillä
potilailla erytromysiiniannosta on vähennettävä 50−75 % normaalista annoksesta ja se on annettava tavanomaisen hoito-ohjelman mukaisesti. Suurin päiväannos ei saa ylittää 2 g.
Erytromysiini ei poistu hemodialyysin eikä peritoneaalidialyysin avulla. Tästä johtuen lisäannosta ei suositella potilaille, joilla on säännöllisiä dialyysihoitoja.
Iäkkäät
Käytä aikuisten annosta varovaisuutta noudattaen. Iäkkäillä potilailla, varsinkin munuaisten tai maksan vajaatoiminnasta kärsivillä, saattaa olla suurempi riski erytromysiinin aiheuttamaan kuulonmenetykseen, kun heille annetaan 4 g/vrk tai sitä suurempia erytromysiiniannoksia.
Antotapa
Ennen lääkkeen käsittelyä tai antoa huomioon otettavat varotoimet
Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ennen lääkkeen antoa. Erytromysiini voidaan antaa jatkuvana tai jaksottaisena infuusiona.
Tämä infuusio tulisi antaa 60 minuutin aikana, koska nopea infuusio liittyy todennäköisemmin paikallisiin ärsyttäviin vaikutuksiin sekä QT-ajan pidentymiseen, rytmihäiriöihin tai verenpaineen laskuun. Infuusion kestoa tulisi pidentää potilailla, joilla on riskitekijöitä tai aiempia todisteita rytmihäiriöistä.
Jaksottaisiin laskimoinfuusioihin käytettävien liuosten valmisteluun tulisi käyttää vähintään 200 ml laimennetta laskimoärsytyksen minimoimiseksi.
Erytromysiinipitoisuus ei saa ylittää 5 mg/ml ja erytromysiinipitoisuudeksi suositellaan 1 mg/ml (0,1
% liuos).
Erytromysiiniä tulee antaa vain laskimonsisäisesti. Valtimonsisäinen injektio on ehdottomasti vasta- aiheinen. Se saattaa johtaa angiospasmiin ja iskemiaan. Myös lihaksensisäiset injektiot ja laskimonsisäiset bolukset ovat vasta-aiheisia.
Suonensisäinen hoito tulisi korvata oraalisella antotavalla 2−7 päivän jälkeen. Hoidon onnistumisen kannalta erytromysiinin käyttöä tulisi jatkaa 2−3 päivää oireiden häviämisen jälkeen.
Vastasyntyneet ja lapset
Ota välittömästi yhteys lääkäriin, jos lapsi oksentaa ja/tai ärtyneisyyttä ilmenee aterioiden yhteydessä, sillä on olemassa riski synnynnäisen hypertrofiseen mahaportin ahtaumaan, joka aiheuttaa vakavia ja voimakkaita oksennuksia ilman sappinestettä. Älä anna tätä lääkettä lapsille, jos riskit ovat mahdollisia hyötyjä suuremmat.
Yksi injektiopullo on yhtä käyttökertaa varten.
Valmistamiseen tarvitaan kaksi vaihetta, käyttökuntoon saattaminen ja laimentaminen.
Käyttökuntoon saattaminen: Älä käytä 0,9 % natriumkloridiliuosta tässä vaiheessa.
Kääntele injektiopulloa kevyesti, jotta kuiva-aine löystyy ennen käyttökuntoon saattamista.
Valmista kantaliuos, joka vastaa 50 mg/ml erytromysiiniemästä lisäämällä 20 ml injektionesteisiin käytettävää vettä Erythromycin Panpharma 1 g -injektiopullon sisältöön. Varmista liuotinta lisätessäsi, että se tulee kosketuksiin kaikkien pullon seinämien kanssa (esimerkiksi pitämällä pulloa vaakasuorassa).
Ravista pulloa hyvin, kunnes kuiva-aine on liuennut täydellisesti. Liukeneminen voi olla vaikeaa ja saattaa kestää muutaman minuutin.
Käyttökuntoon saatettua liuosta voidaan säilyttää jääkaapissa 24 tunnin ajan.
Laimentaminen
Laimentamiseen tulee käyttää ainoastaan 0,9 % natriumkloridiliuosta tai 5 % glukoosiliuosta.
Jaksottainen infuusio: Liuos valmistetaan sekoittamalla käyttökuntoon saatetun Erythromycin Panpharma 1 g -injektiopullon sisältö (20 ml) 200 ml:aan tai 500 ml:aan jompaa kumpaa laimennusainetta, jolloin laimennetun liuoksen loppupitoisuudeksi saadaan joko 5 mg/ml tai 2 mg/ml.
Jatkuva infuusio: Liuos valmistetaan sekoittamalla käyttökuntoon saatetun Erythromycin Panpharma 1 g -injektiopullon sisältö (20 ml) 500 ml:aan tai 1000 ml:aan jompaa kumpaa laimennusainetta, jolloin laimennetun liuoksen loppupitoisuudeksi saadaan joko 2 mg/ml tai 1 mg/ml.
Laimennettua liuosta voidaan säilyttää jääkaapissa 24 tunnin ajan. Laimennettu liuos annetaan lisäämättä mitään muita aineita.
Lapsilla alustavasti laimennettavan liuoksen määrää ja infuusion tilavuutta tulee säätää lapsen painon mukaan valitun annoksen mukaisiksi.
Laimennettu liuos tulee käyttää heti.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.
Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, joita käytetään valmisteen käyttökuntoon saattamiseen
Liuoksessa oleva erytromysiinilaktobionaatti ei sekoitu, johtuen pääasiallisesti sen pH:n muutoksista, β-laktaamiantibioottien, aminoglykosidien, tetrasykliinien, kloramfenikolin, kolistiinin, aminofylliinin, barbituraatien, difenyylihydantoiinin, hepariinin, fentiatsiinin, riboflaviinin (B2-vitamiinin), B6- vitamiinin tai C-vitamiinin kanssa. Tästä johtuen laskimonsisäiseen antoon tarkoitettua erytromysiiniä ei tulisi sekoittaa edellä mainittujen lääkkeiden kanssa infuusioliuoksessa.
Muiden, 6-8 välillä olevaa pH-arvoa muuttavien liuosten lisääminen vähentää erytromysiinilaktobionaatin vakautta.