Merocarb
meropenem
meropeneemi
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen.
Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä pidä antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.
Mitä Merocarb on ja mihin sitä käytetään
Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Merocarb-valmistetta
Miten Merocarb-valmistetta käytetään
Mahdolliset haittavaikutukset
Merocarb-valmisteen säilyttäminen
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
Meropeneemi kuuluu karbapeneemiantibioottien ryhmään. Se tappaa bakteereja, jotka voivat aiheuttaa vakavia infektioita.
Merocarb on tarkoitettu aikuisille ja yli 3 kuukauden ikäisille lapsille seuraavien infektioiden hoitoon:
Tulehdus keuhkoissa (keuhkokuume);
Kystiseen fibroosiin liittyvät keuhkoputken- ja keuhkotulehdukset;
Komplisoituneet virtsatietulehdukset;
Komplisoituneet vatsaontelon tulehdukset;
Synnytyksen aikaiset ja jälkeiset tulehdukset;
Komplisoituneet ihon ja pehmytkudoksen tulehdukset;
Akuutti bakteeritulehdus aivoissa (meningiitti).
Meropeneemia voidaan käyttää hoidettaessa kuumeisia neutropeenisia potilaita, joiden kuumeen epäillään johtuvan bakteeri-infektiosta.
Meropeneemia voidaan käyttää veressä esiintyvän bakteeri-infektion hoitoon, jos se saattaa liittyä edellä mainittuihin infektioihin.
jos olet allerginen meropeneemille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6).
jos olet allerginen muille antibiooteille, kuten penisilliineille, kefalosporiineille tai karbapeneemeille, sillä saatat olla allerginen myös meropeneemille.
Keskustele lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin käytät Merocarbia, jos:
jos sinulla on terveyteen liittyviä ongelmia, kuten maksa- tai munuaissairaus.
jos olet saanut vakavan antibiooteista aiheutuneen ripulin.
Sinulle saattaa kehittyä positiivinen tulos Coombsin testissä, joka osoittaa punasoluja mahdollisesti tuhoavien vasta-aineiden olemassaolon. Lääkärisi keskustelee tästä kanssasi.
Jos et ole varma, koskeeko yllä mainittu luettelo sinua, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen ennen Merocarbin käytön aloittamista.
Kerro lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle, jos parhaillaan otat, olet äskettäin ottanut tai saatat ottaa muita lääkkeitä.
Merocarb saattaa muuttaa muiden lääkkeiden vaikutusta tai muilla lääkkeillä voi olla vaikutusta Merocarbin tehoon.
Kerro lääkärille, apteekkihenkilökunnalle tai sairaanhoitajalle, jos käytät jotakin seuraavista lääkkeistä:
Probenesidi (kihtilääke).
Valproiinihappo, natriumvalproaatti, valpromidi (epilepsialääke). Merocarbia ei tule käyttää, koska se voi heikentää natriumvalproaatin vaikutusta.
Suun kautta otettavat antikoagulantit (verihyytymien hoitoon tai ehkäisyyn).
Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä. Varmuuden vuoksi meropeneemin käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana. Lääkäri päättää, tuleeko sinun käyttää meropeneemia.
On tärkeää, että ennen meropeneemihoidon aloittamista kerrot lääkärille, jos imetät tai aiot imettää. Pieni määrä tätä lääkettä saattaa kulkeutua äidinmaitoon. Siksi lääkäri päättää, tuleeko sinun käyttää meropeneemia imetyksen aikana.
Tutkimuksia ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn ei ole tehty. Meropeneemin käytön yhteydessä on todettu päänsärkyä ja kihelmöintiä tai pistelyä iholla (tuntoharhoja). Mikä tahansa näistä haittavaikutuksista saattaa vaikuttaa ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn.
Meropeneemi saattaa aiheuttaa tahattomia lihasten liikkeitä, jotka saattavat aiheuttaa kehon nopeaa ja hallitsematonta vapinaa (kouristuksia). Tähän liittyy yleensä tajunnanmenetys. Älä aja tai käytä koneita, jos saat näitä haittavaikutuksia.
Tämä lääkevalmiste sisältää 90 mg natriumia (ruokasuolan toinen ainesosa) per injektiopullo. Tämä vastaa 4,5 %:a suositellusta natriumin enimmäisvuorokausiannoksesta aikuisille.
Tämän lääkkeen suurin suositeltu vuorokausiannos sisältää 540 mg natriumia. Tämä vastaa 27 % aikuisen suositellusta päivittäisestä enimmäisannoksesta natriumin osalta.
Keskustele lääkärisi tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos tarvitset Merocarb valmistetta päivittäin pitkiä aikoja, varsinkin jos sinua on neuvottu noudattamaan vähäsuolaista ruokavaliota.
Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma.
Käyttö aikuisille
Annos riippuu infektiosi tyypistä, missä päin kehoasi infektio on ja kuinka vakava se on. Lääkäri päättää tarvitsemasi annoksen.
Tavanomainen annos aikuisilla on 500 mg (milligrammaa) – 2 g (grammaa) yleensä 8 tunnin välein. Annosväli saattaa kuitenkin olla pidempi, jos sinulla on munuaisten vajaatoiminta.
Käyttö lapsille ja nuorille
3 kuukauden - 12 vuoden ikäisille lapsille annos päätetään lapsen iän ja painon perusteella. Tavanomainen annos on 10-40 mg Merocarbia jokaista lapsen painokiloa (kg) kohti. Annos annetaan yleensä 8 tunnin välein. Yli 50 kg painaville lapsille voidaan käyttää aikuisten annosta.
Miten Merocarbia käytetään
Meropeneemi annetaan sinulle injektiona tai infuusiona suureen laskimoon.
Normaalisti lääkäri tai sairaanhoitaja antaa Merocarbia sinulle.
Jotkut potilaat, vanhemmat ja muut hoitajat voidaan kuitenkin opastaa Merocarbin kotikäyttöön. Tarkemmat käyttöohjeet ovat tämän pakkausselosteen lopussa (kohta ”Merocarbin anto-ohjeet kotioloissa”). Käytä Merocarbia juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä, jos olet epävarma.
Sinulle annettavaa injektiota ei saa sekoittaa eikä lisätä muita lääkeaineita sisältäviin liuoksiin.
Injektion antaminen voi kestää 5 minuuttia tai 15-30 minuuttia. Lääkäri kertoo, kuinka Merocarb annetaan.
Sinun pitäisi normaalisti saada injektiosi päivittäin aina samaan aikaan.
Jos olet vahingossa saanut liian suuren lääkeannoksen, ota heti yhteyttä lääkäriin tai sairaalaan.
Jos unohdat injektion, ota se mahdollisimman pian.
Jos on kuitenkin jo melkein seuraavan injektion aika, älä ota unohtunutta annosta. Älä ota kaksinkertaista annosta (kahta injektiota samanaikaisesti) korvataksesi unohtamasi kerta-annoksen.
Älä lopeta meropeneemin käyttöä ennen kuin lääkäri pyytää sinua lopettamaan.
Jos sinulla on kysyttävää tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen.
Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.
Jos sinulle ilmaantuu mikä tahansa seuraavista merkeistä tai oireista, kerro siitä he ti lääkärille tai sairaanhoitajalle . Saatat tarvita kiireellistä lääkehoitoa. Oireina ja merkkeinä voi esiintyä äkillisesti:
Vaikea ihottuma, nokkosrokko tai ihon kutina.
Kasvojen, huulten, kielen tai muiden kehon osien turpoaminen.
Hengenahdistus, hengityksen vinkuminen tai hengitysvaikeudet.
Vakavat ihoreaktiot, mukaan lukien:
Vakavat yliherkkyysreaktiot, joihin liittyy kuumetta, ihottumaa tai muutoksia maksan toimintaa mittaavissa verikokeissa (maksaentsyymien määrän suurenemista) ja tietyn tyyppisten valkosolujen (eosinofiilien) määrän suurenemista ja imusolmukkeiden suurenemista. Nämä saattavat olla merkkejä yliherkkyyteen liittyvästä monielinhäiriöstä, jota kutsutaan lääkkeeseen liittyväksi yleisoireiseksi eosinofiiliseksi oireyhtymäksi (DRESS-oireyhtymäksi).
Vaikea, punoittava, hilseilevä ihottuma, märkäiset ihonäppylät, rakkulat tai ihon kuoriutuminen, joihin saattaa liittyä korkea kuume ja nivelkipuja.
Vaikeat ihottumat, jotka voivat esiintyä vartalolla pyöreinä läiskinä, joiden keskikohdassa on rakkula, ihon kuoriutumisena, suun, kurkun, nenän, sukupuolielinten ja silmien haavaumina ja joita voi edeltää kuume ja flunssankaltaiset oireet (Stevens-Johnsonin oireyhtymä) tai voivat esiintyä vielä vaikeampana ihottuman muotona (toksinen epidermaalinen nekrolyysi).
Tyypilliset oireet:
Odottamaton hengenahdistus.
Virtsan värjäytyminen punaiseksi tai ruskeaksi.
Jos huomaat jonkun yllämainituista oireista, ota he ti yhte yttä lääkäriin. Muut mahdolliset haittavaikutukset:
Vatsakipu.
Pahoinvointi.
Oksentelu.
Ripuli.
Pääkipu.
Ihottuma, kutina.
Kipu ja tulehdus.
Veren lisääntynyt verihiutaleiden määrä (näkyy verikokeissa).
Muutokset verikokeiden tuloksissa, mukaan lukien maksan toimintakokeet.
Verimuutokset. Tällaisia ovat vähentynyt verihiutaleiden määrä (mistä voi johtua suurempi mustelmaherkkyys), joidenkin valkosolujen määrän lisääntyminen, muiden valkosolujen määrän vähentyminen sekä bilirubiinin määrän lisääntyminen. Lääkärisi saattaa määrätä sinut ajoittain verikokeisiin.
Muutokset verikokeiden tuloksissa, mukaan lukien munuaisten toimintakokeet.
Pistelevä tunne (kuin pistelyä neulalla).
Suun tai emättimen hiivatulehdus.
Suolitulehdukset, joihin liittyy ripulia.
Verisuonien kipeytyminen meropeneemin pistoskohdassa.
Muut verimuutokset. Oireita voivat olla toistuvat tulehdukset, korkea kuume ja kurkkukipu. Lääkärisi saattaa määrätä sinut ajoittain verikokeisiin.
Kouristuskohtaukset.
Akuutti sekavuustila (delirium).
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai sairaanhoitajalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan, taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.
Ei lasten ulottuville eikä näkyville.
Älä käytä tätä lääkettä pullon etiketissä ja pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän
(”EXP”) jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää. Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.
Käyttökuntoon saattamisen jälkeen: Liuos laskimonsisäiseen injektioon on käytettävä välittömästi. Laskimonsisäinen injektio on saatettava päätökseen:
3 tunnin sisällä liuoksen valmistamisen aloittamisesta, kun liuos on säilytetty kontrolloidussa huoneenlämmössä (15-25 °C);
12 tunnin sisällä liuoksen valmistamisen aloittamisesta, kun liuos on säilytetty jääkaappilämpötilassa (2-8 °C).
Käyttökuntoon saattamisen jälkeen: Infuusioliuos laskimoon on käytettävä välittömästi. Infuusio laskimoon on saatettava päätökseen:
3 tunnin sisällä liuoksen valmistamisen aloittamisesta, kun meropeneemi on liuotettu natriumkloridiin ja infuusioliuosta on säilytetty kontrolloidussa huoneenlämmössä (15-25 °C);
24 tunnin sisällä liuoksen valmistamisen aloittamisesta, kun meropeneemi on liuotettu natriumkloridiin ja infuusioliuosta on säilytetty 2-8 °C:n lämpötilassa.
Mikrobiologise lta kannalta katsottuna liuos on käytettävä heti, ellei avaamis-/ valmistus-/ laimennustapa poista mikrobikontaminaation mahdollisuutta.
Ellei käyttökuntoon saatettua valmistetta käytetä heti, sen säilytysajat ja -olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla.
5 % glukoosiliuokseen valmistettu liuos tulee käyttää välittömästi. Käyttökuntoon saattamisen jälkeen:
Laskimonsisäiseen injektioon ja infuusioon valmistetut liuokset on käytettävä välittömästi.
Käyttövalmis liuos ei saa jäätyä.
Kaikki injektiopullot on tarkoitettu vain kertakäyttöön.
Liuoksen valmistelussa ja annostelussa on noudatettava aseptisia menetelmiä. Liuos on ravistettava ennen käyttöä ja tarkastettava silmämääräisesti. Vain kirkasta liuosta, jossa ei näy hiukkasia, saa käyttää. Älä käytä tätä lääkettä, jos huomaat näkyviä muutoksia lääkevalmisteen ulkonäössä. Liuoksen valmistusohjeita on kohdassa ”Merocarbin anto-ohjeet kotioloissa”.
Lääkkeitä ei saa heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.
Vaikuttava aine on meropeneemi.
Yksi injektiopullo sisältää meropeneemitrihydraattia määrän, joka vastaa 1 g vedetöntä meropeneemia.
Muu aine on natriumkarbonaatti.
Merocarb on injektiopullossa oleva valkoinen tai vaaleankeltainen jauhe injektio- tai infuusioliuosta varten.
Pakkaus sisältää 10 injektiopulloa.
Antibiotice SA
1 Valea Lupului Street Iasi 707410, Romania
Tällä lääkevalmisteella on myyntilupa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa seuraavilla kauppanimillä:
Norja: Merocarb Ruotsi: Merocarb Suomi: Merocarb Tanska: Merocarb
Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on saatavilla Lääkealan turvallisuus-ja kehittämiskeskus Fimean
verkkosivulla www.fimea.fi.
Jotkut potilaat, vanhemmat tai hoitajat opastetaan antamaan Merocarbia kotona.
Lääkkeen käyttökuntoon saattaminen:
Lääkevalmiste täytyy sekoitettaa nesteeseen (liuotin). Lääkäri kertoo sinulle, paljonko liuotinta käytetään.
Käytä käyttövalmiiksi sekoitettu liuos välittömästi sekoittamisen jälkeen. Liuos ei saa jäätyä.
Pese kätesi ja kuivaa ne hyvin huolellisesti. Valmistele puhdas työskentelyalue.
Poista Merocarb-injektiopullo pakkauksesta. Tarkasta injektiopullo ja käytettävä viimeistään- päiväys. Tarkasta, että injektiopullo on koskematon eikä se ole vaurioitunut.
Poista suojus ja puhdista kumitulppa etyylialkoholiin kostutetulla puhdistusliinalla. Anna kumitulpan kuivua.
Yhdistä uusi, steriili kertakäyttöneula uuteen steriiliin kertakäyttöinjektioruiskuun koskettamatta niiden päitä.
Vedä suositeltava määrä steriiliä, injektionesteisiin käytettävää vettä ruiskuun. Tarvittava liuotinmäärä näkyy alla olevassa taulukossa:
Merocarb-annos | Injektioihin käytettävän veden määrä liuosta varten |
1 g | 20 ml |
Huomioitavaa: Jos määrätty Merocarb-annos on suurempi kuin 1 g, tarvitset enemmän kuin yhden Merocarb-injektiopullon. Tällöin voit vetää liuottimet yhteen ruiskuun.
Paina injektioruiskun neula kumitulpan keskeltä läpi ja ruiskuta suositeltava annos injektioihin käytettävää vettä Merocarb-injektiopulloon tai -pulloihin.
Poista neula injektiopullosta ja ravista injektiopulloa hyvin noin 5 sekunnin ajan tai kunnes kaikki jauhe on liuennut. Puhdista tulppa vielä kerran etyylialkoholiin kostutetulla puhdistusliinalla ja anna kumitulpan kuivua.
Paina neula uudestaan kumitulpan läpi niin, että injektioruiskun mäntä on kokonaan painuneena ruiskun sisään. Pidä sitten kiinni sekä injektioruiskusta että injektiopullosta ja käännä injektiopullo ylösalaisin.
Pidä neulan pää edelleen liuoksessa, vedä mäntää ulospäin ja vedä kaikki liuos injektiopullosta injektioruiskuun.
Poista neula ja ruisku injektiopullosta ja hävitä tyhjä injektiopullo asianmukaisesti.
Pidä ruiskua ylösalaisin siten, että neula osoittaa ylöspäin. Napauta ruiskua, että mahdolliset liuoksessa olevat kuplat nousevat ruiskun yläosaan.
Poista ilma ruiskusta painamalla mäntää varovaisesti, kunnes kaikki ilma on poistunut.
Jos käytät Merocarbia kotona, huolehdi neulojen ja infuusioletkujen asianmukaisesta hävittämisestä. Jos lääkäri päättää lopettaa Merocarb-hoitosi, huolehdi käyttämättä jääneen Merocarbin asianmukaisesta hävittämisestä.
Injektion antaminen
Laskimonsisäinen kerta-annos
Liuos kerta-annosinjektiota vartenvalmistetaan liuottamalla lääke loppupitoisuuteen 50 mg/ml injektionesteisiin käytettävällä steriilillä vedellä.
Merocarbin antaminen käyttäen lyhyttä kanyyliä tai katetria
Poista neula injektioruiskusta ja hävitä neula asianmukaisesti viiltävän jätteen mukana.
Pyyhi lyhyen kanyylin tai laskimokatetrin pää alkoholiin kostutetulla puhdistusliinalla ja anna sen kuivua. Avaa kanyylin korkki ja yhdistä ruisku siihen.
Paina hitaasti ruiskun mäntää antaaksesi antibiootin tasaisesti noin 5 minuutin kuluessa.
Kun olet saanut antibiootin annetuksi ja ruisku on tyhjä, poista ruisku ja huuhtele kanyyli, kuten lääkäri tai sairaanhoitaja on neuvonut.
Sulje kanyylin korkki ja hävitä ruisku asianmukaisesti viiltävän jätteen mukana.
Merocarbin antaminen käyttäen keskuslaskimoporttia tai -katetria
Poista portin tai keskuslaskimokatetrin tulppa, puhdista pää alkoholiin kostutetulla puhdistusliinalla ja anna sen kuivua.
Yhdistä injektioruisku porttiin/katetriin, ja paina hitaasti ruiskun mäntää antaaksesi antibiootin tasaisesti noin 5 minuutin kuluessa.
Kun olet saanut antibiootin annetuksi, poista ruisku ja huuhtele portti/katetri, kuten lääkäri tai
sairaanhoitaja on neuvonut.
Laita puhdas tulppa porttiin tai keskuslaskimokatetrin päähän, ja hävitä ruisku asianmukaisesti viiltävän jätteen mukana.
Laskimonsisäinen infuusio
Infuusioliuos valmistetaan liuottamalla lääke joko 9 mg/ ml (0,9-prosenttisella) natriumkloridiliuoksella tai 5-prosenttisella glukoosi-infuusioliuoksella, lääke loppupitoisuuteen 1-20 mg/ml.