Azactam
aztreonam
atstreonaami
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen.
Tämä lääke on määrätty vain sinulle eikä sitä tule antaa muiden käyttöön. Se voi aiheuttaa haittaa muille, vaikka heillä olisikin samanlaiset oireet kuin sinulla.
Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai apteekkihenkilökunnan puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.
Mitä Azactam on ja mihin sitä käytetään
Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Azactamia
Miten Azactamia käytetään
Mahdolliset haittavaikutukset
Azactamin säilyttäminen
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
Azactam on beetalaktaamien ryhmään kuuluva synteettinen antibiootti. Azactamia käytetään gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien vaikeiden infektioiden hoitoon.
Atstreonaamia, jota Azactam sisältää, voidaan joskus käyttää myös muiden kuin tässä pakkausselosteessa mainittujen sairauksien hoitoon. Kysy neuvoa lääkäriltä, apteekkihenkilökunnalta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta tarvittaessa ja noudata aina heiltä saamiasi ohjeita.
jos olet allerginen atstreonaamille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu kohdassa 6).
Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa ennen kuin käytät Azactamia
jos olet allerginen tietyille antibiooteille, kuten penisilliineille tai kefalosporiineille.
jos sinulla on todettu maksan tai munuaisten vajaatoimintaa. Maksan ja munuaisten toimintaa on seurattava säännöllisesti. Beetalaktaamilääkitysten käyttö, mukaan lukien atstreonaami, voi aiheuttaa enkefalopatiaa (esim. sekavuutta, tajunnan häiriöitä, epilepsiaa, liikehäiriöitä), erityisesti potilailla, jotka kärsivät munuaisten vajaatoiminnasta sekä beetalaktaamin yliannostuksen yhteydessä.
Kerro lääkärille,
jos sinulla ilmenee vakavia veriarvo- tai ihomuutoksia
jos sinulla on kouristuskohtauksia
1
jos sinulla on ripulia. Kyseessä voi olla Clostridium difficile -bakteeriin liittyvä ripuli, jota on ilmoitettu lähes kaikkien bakteerilääkkeiden, myös atstreonaamin, käytön yhteydessä.
Clostridium difficile -ripulin vaikeusaste voi vaihdella lievästä ripulista kuolemaan johtavaan paksusuolitulehdukseen. Tämän ripulin mahdollisuus on otettava huomioon aina, jos potilaalla ilmenee ripulia antibioottien käytön jälkeen. On tärkeää, että kerrot lääkärille tarkoin kaikista aiemmista sairauksistasi, sillä Clostridium difficile -ripulia on ilmoitettu esiintyneen yli kahden kuukauden kuluttua bakteerilääkkeiden annon jälkeen.
jos sinulla on tilapäistä tai pitkäaikaista munuaisten vajaatoimintaa.
Antibioottien käyttö saattaa edistää antibiooteille vastustuskykyisten eliöiden (myös tiettyjen bakteerien ja sienten) liikakasvua.
Tiedot tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta alle yhden viikon ikäisten vastasyntyneiden hoidossa ovat vähäisiä. Siksi valmisteen käyttöä tämänikäisille on arvioitava tarkoin.
Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saatat käyttää muita lääkkeitä.
Atstreonaamin ja aminoglykosidin samanaikaisessa käytössä on seurattava munuaisten toimintaa, koska aminoglykosidi-ryhmän antibiootit saattavat aiheuttaa munuaisiin ja korviin kohdistuvia haittoja.
Silloin kun Azactamia käytetään yhdessä tiettyjen lääkkeiden kanssa, Azactamin annosta on ehkä muutettava. Varmista, että kerrot lääkärille erityisesti seuraavien lääkkeiden käytöstä:
virtsahapon eritystä lisäävät lääkkeet
virtsaneritystä edistävät lääkkeet
veren hyytymistä estävät lääkkeet
muut antibiootit.
Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lääkäriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.
Kokemukset Azactamin raskaudenaikaisesta käytöstä ovat vähäisiä. Atstreonaami siirtyy istukan läpi sikiön verenkiertoon. Azactam erittyy äidinmaitoon.
Vaikutuksia ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tutkittu. Tämä lääke voi kuitenkin vaikuttaa huomattavasti ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn, jos enkefalopatiaa esiintyy (ks. kohta 4).
Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä. On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen vaikutuksia ja haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste opastukseksesi. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.
Tutkimusten mukaan arginiinin anto Azactam-valmisteessa syntymäpainoltaan pienille lapsille saattaa suurentaa seerumin arginiinin, insuliinin ja bilirubiinin (epäsuora mittaus) arvoja. Ei ole täysin vahvistettu, miten hoidonaikainen altistuminen arginiini-aminohapolle vaikuttaa vastasyntyneisiin.
Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin lääkäri on määrännyt. Tarkista ohjeet lääkäriltä tai apteekista, jos olet epävarma. Tavanomainen annos on 1 grammaa tai 2 grammaa 8 tai 12 tunnin välein. Lääkäri voi joissakin tapauksissa määrätä pienemmän tai suuremman annoksen infektiosta riippuen. Tietyissä infektioissa Azactamia annetaan yhdessä muiden antibioottien kanssa.
Suositeltu enimmäisannos on 8 grammaa vuorokaudessa.
Tavanomainen annostus yli yhden viikon ikäisille potilaille on 30 mg/kg 6 tai 8 tunnin välein. Lääkäri saattaa määrätä pienemmän tai suuremman annoksen infektiosta riippuen.
Lapsen enimmäisvuorokausiannos ei saa olla suurempi kuin aikuiselle suositeltu enimmäisannos.
Jos olet ottanut liian suuren lääkeannoksen tai vaikkapa lapsi on ottanut lääkettä vahingossa, ota aina yhteyttä lääkäriin, sairaalaan tai Myrkytystietokeskukseen (puh. 0800 147 111) riskien arvioimiseksi ja lisäohjeiden saamiseksi. Yliannostukseen liittyviä oireita voivat olla: maha- ja suolisto-oireet, ihottuma, maksavaurio ja hermoston oireet. Beetalaktaamilääkitysten käyttö, mukaan lukien atstreonaami, voi aiheuttaa enkefalopatiaa (esim. sekavuutta, tajunnan häiriöitä, epilepsiaa, liikehäiriöitä), erityisesti potilailla, jotka kärsivät munuaisten vajaatoiminnasta sekä beetalaktaamin yliannostuksen yhteydessä.
Jos sinulla on kysymyksiä tämän lääkkeen käytöstä, käänny lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai sairaanhoitajan puoleen.
Kuten kaikki lääkkeet, tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.
Melko harvinaiset (saattaa esiintyä enintään 1 henkilöllä 100:sta)
Lisääntynyt verenvuotoalttius, kohonneet munuaisarvot.
Harvinaiset (saattaa esiintyä
enintään 1 henkilöllä
1 000:sta)
Yleisyys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)
Gynekologiset infektiot, päänsärky, huimaus, heikkouden tunne, rintakivut, kuume, sairauden tunne, lihassärky, suonenveto, vapina, pistely, rintojen aristus, ihon ja silmien keltaisuus, maksatulehdus, korvien soiminen, epävakauden tunne, näköhäiriöt, aivastelu, hengitysvaikeudet, nenän tukkoisuus, pahanhajuinen hengitys, verenvuoto, paksusuolitulehdus, bakteerien liikakasvun ja paksusuolitulehduksen aiheuttama ripuli, alhainen verenpaine, EKG-muutokset, unettomuus, sekavuus, veriarvojen muutokset, anemia.
Allerginen reaktio, ripuli, pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut, suun haavaumat, ihottuma, kohonneet maksa-arvot, keuhkoputkien supistuminen, kuumat aallot, ihoreaktiot, kutina, ihoinfektio, turvotukset, makuhäiriöt, epämiellyttävä tunne pistoskohdassa, enkefalopatia (sekavuus, tajunnan häiriöt, epilepsia, liikehäiriöt).
Haittavaikutuksista ilmoittaminen
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro niistä lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa
haittavaikutuksista myös suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.
www‐sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55
00034 FIMEA
Älä käytä tätä lääkettä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (EXP) jälkeen. Viimeinen käyttöpäivämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.
Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Kysy käyttämättömien lääkkeiden hävittämisestä apteekista. Näin menetellen suojelet luontoa.
Vaikuttava aine on atstreonaami.
Muu aine on L-arginiini.
Azactam on valkoista jauhetta, ja siitä valmistettu liuos on väritöntä tai kellertävää käytetystä liuottimesta ja pitoisuudesta riippuen.
Pakkauksessa on yksi injektiopullo, joka sisältää 1 g tai 2 g jauhetta.
Myyntiluvan haltija Bristol-Myers Squibb AB Box 1172
171 23 Solna Ruotsi
Valmistaja
Swords Laboratories Unlimited Company T/A Bristol-Myers Squibb Pharmaceutical Operations, External Manufacturing
Plaza 254
Blanchardstown Corporate Park 2 Dublin 15, D15 T867
Irlanti
CATALENT ANAGNI S.R.L.
Loc. Fontana del Ceraso snc Strada Provinciale 12 Casilina, 41
03012 ANAGNI (FR)
Italia
Lisätietoja antaa
Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab Puh. +358 9 25121230
Liuotus tehdään aseptisesti.
Liuos lihaksensisäiseen injektioon: Lisää vähintään 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä tai isotonista natriumkloridi-injektionestettä/1 g atstreonaamia. Ravista voimakkaasti. Annos on ruiskutettava syvälle suureen lihasmassaan.
Liuos laskimonsisäiseen injektioon: Lisää 6–10 ml injektionesteisiin käytettävää vettä/1 g atstreonaamia. Ravista voimakkaasti. Annos ruiskutetaan laskimoon 3–5 minuutin aikana.
Liuos laskimonsisäiseen infuusioon: Lisää vähintään 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä/1 g atstreonaamia. Ravista. Tämä kantaliuos laimennetaan sopivalla infuusionesteellä liuokseksi, jonka pitoisuus on enintään 20 mg/ml (vähintään 50 ml/g atstreonaamia). Liuos on annettava potilaalle tasaisesti 20–60 minuutin infuusiona.
Valmiit liuokset ovat käytetystä liuottimesta ja pitoisuudesta riippuen värittömiä tai kellertäviä. Väri voi muuttua liuoksen seistessä lievästi punertavaksi.
Azactam voidaan liuottaa 5 % tai 10 % glukoosi-infuusionesteeseen, 0,9 % natriumkloridi-infuusionesteeseen, Ringerin infuusionesteeseen tai Ringerin asetaattiin. Käyttövalmiiseen Azactam-infuusionesteeseen, jossa on 0,9 % natriumkloridi- tai 5 % glukoosi-infuusionestettä, voidaan lisätä klindamysiinifosfaattia, gentamysiinisulfaattia,
tobramysiinisulfaattia, kefatsoliininatriumia tai ampisilliininatriumia kliinisinä annoksina. Atstreonaami ei sovi yhteen metronidatsolin kanssa. Yhteensopivuustietoja muista lääkkeistä ei ole.
Kun Azactamia ja muuta lääkeainetta annostellaan peräkkäin saman infuusioletkun kautta, letku on huuhdottava ennen Azactamin antoa ja sen jälkeen infuusionesteellä, joka sopii käytettäväksi yhdessä molempien lääkkeiden kanssa. Lääkkeitä ei saa annostella samanaikaisesti.
Injek tio- ja infuusiokuiva-aine: Viimeinen käyttöpäivämäärä on merkitty pakkaukseen. Säilytetään alle 25 C.
Injek tionesteet on mikrobiologisista syistä käytettävä 12 tunnin kuluessa alle 25 ºC säilytettyinä tai 24 tunnin kuluessa jääkaapissa (2-8 °C) säilytettyinä.
Infuusionesteet: Liuokset, jotka sisältävät enintään 20 mg/ml atstreonaamia (= 1 g/vähintään 50 ml), tulee käyttää 12 tunnin kuluessa, jos niitä on säilytetty alle 25 ºC:ssä, tai 24 tunnin kuluessa, jos niitä on säilytetty jääkaapissa (2-8 ºC).
Infuusioliuokset, jotka sisältävät atstreonaamia ja ampisilliininatriumia 5 % glukoosi-infuusionesteessä, säilyvät ainoastaan kaksi tuntia alle 25 ºC.
Injektiopullot on tarkoitettu kertakäyttöön, ja käyttämätön liuos on hävitettävä.