Plasmalyte
electrolytes
Vaikuttavat aineet: natriumkloridi, kaliumkloridi, magnesiumkloridiheksahydraatti, natriumasetaattitrihydraatti ja natriumglukonaatti
Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.
Jos sinulla on kysyttävää, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen.
Jos havaitset haittavaikutuksia, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Ks. kohta 4.
Tämän lääkevalmisteen nimi on Plasmalyte infuusioneste, liuos, mutta tässä pakkausselosteessa käy- tämme valmisteesta nimeä Plasmalyte.
Mitä Plasmalyte on, ja mihin sitä käytetään
Mitä sinun on tiedettävä, ennen kuin käytät Plasmalytea
Miten Plasmalytea käytetään
Mahdolliset haittavaikutukset
Plasmalyten säilyttäminen
Pakkauksen sisältö ja muuta tietoa
Plasmalyte on vesiliuos, joka sisältää seuraavia aineita:
natriumkloridi
kaliumkloridi
magnesiumkloridiheksahydraatti
natriumasetaattitrihydraatti
natriumglukonaatti.
Natrium, kalium, magnesium, kloridi, asetaatti ja glukonaatti ovat veressä olevia kemiallisia aineita.
Plasmalytea voidaan käyttää:
erilaisista sairauksista aiheutuvan nestevajauksen hoitoon esim.:
palovammat
päävauriot
luumurtumat
infektiot
vatsaontelon ärsytykset
nesteensiirtoon leikkauksien aikana
verenpuutoksesta aiheutuneeseen sokkiin ja kaikkien nopeaa verensiirtoa vaativien kliinisten tilo- jen hoitoon ja/tai nestetarpeeseen
metaboliseen asidoosiin (veren lievän happamuuden hoitoon), joka ei ole hengenvaarallinen
maitohappoasidoosiin (eräänlaiseen metaboliseen asidoosiin, joka ilmenee maitohapon kertymi- senä elimistöön). Maitohappo muodostuu pääasiallisesti lihaksissa ja poistuu maksan kautta.
Plasmalyte-infuusio voidaan antaa:
aikuisille, vanhuksille ja nuorille
vauvoille ja pikkulapsille 28 päivän iästä 23 kuukauden ikään ja lapsille 2 vuoden iästä 11 vuo- den ikään.
epätavallisen korkeat veren kaliumarvot (hyperkalemia)
munuaisten vajaatoimintaa
sydänkatkos (hidas sydänrytmi)
veren liiallinen emäksisyys (metabolinen tai hengityselinten alkaloosi)
alentunut mahahappojen eritys (hypoklorhydria)
jos olet allerginen vaikuttaville aineille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle (lueteltu koh- dassa 6).
Keskustele lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa ennen kuin saat Plasmalytea, jos sinulla on tai on ollut seuraavia sairauden oireita:
sydämen vajaatoiminta
hengitysvaikeuksia (keuhkosairaus)
munuaisten vajaatoiminta
(erityistä tarkkaavaisuutta on noudatettava edellä olevissa sairauksissa)
korkea verenpaine (hypertensio)
nesteenkertyminen ihon alaisiin kudoksiin erityisesti nilkkoihin (perifeerinen ödeema)
nesteenkertyminen keuhkoihin (pulmonaarinen ödeema)
korkea verenpaine raskauden aikana (pre-eklampsia tai eklampsia)
aldosteronismi (sairaus, joka aiheuttaa korkeat aldosteronihormonin tasot)
jokin muu tila, joissa natriumia kertyy elimistöön liian suuria määriä, kuten steroidihoitojen ai- kana (ks. myös kohta “Muut lääkevalmisteet ja Plasmalyte” alla)
jos sinulla on sairaus tai tila, jonka seurauksena sinulla voi olla liian paljon vasopressiinia (elimis- tön nestetasapainoa säätelevää hormonia) elimistössäsi. Sinulla voi olla liian paljon vasopressiinia elimistössäsi esimerkiksi, jos:
sinulla on äkillinen ja vakava sairaus
sinulla on kipuja
olet ollut leikkauksessa
sinulla on infektioita, palovammoja tai aivosairaus
sinulla on sydämeen, maksaan, munuaisiin tai keskushermostoon liittyvä sairaus
olet ottanut tiettyjä lääkkeitä (ks. myös kohta “Muut lääkevalmisteet ja Plasmalyte” alla). Tämä voi lisätä alhaisen veren natriumpitoisuuden riskiä mikä voi aiheuttaa päänsärkyä, pahoin- vointia, kohtauksia, poikkeavaa väsymystä, tajuttomuutta, aivoturvotusta ja johtaa kuolemaan. Ai- voturvotus voi lisätä kuoleman ja aivovamman riskiä. Henkilöt, joilla on suurentunut aivoturvo- tuksen riski ovat:
lapset
naiset (erityisesti hedelmällisessä iässä olevat)
henkilöt, joilla on ongelmia aivojen nestetasapainoissa, esimerkiksi aivokalvontulehduk- sen, kallonsisäisen verenvuodon tai aivovamman vuoksi
epätavallisen korkeat veren kloridiarvot (hyperkloremia)
epätavallisen korkeat veren natriumarvot (hypernatremia)
epätavallisen matalat veren kalsiumarvot (hypokalsemia)
jokin muu tila, jossa on todennäköistä, että elimistön kaliumarvot nousevat korkeiksi (hyperkale- mia), kuten:
munuaisten vajaatoiminta
lisämunuaiskuoren vajaatoiminta (tämä lisämunuaiskuoren sairaus vaikuttaa hormonei- hin, jotka huolehtivat elimistön kemiallisten aineiden tasapainosta)
akuutti kuivuminen (elimistön nestemäärän väheneminen esim. oksennuksesta tai ripu- lista johtuen)
vakava kudosvaurio (kuten vakavissa palovammoissa)
(tällaisissa tapauksissa vaaditaan erityisen huolellista veren kaliumarvojen tarkkailua)
myasthenia gravis (sairaus, joka aiheuttaa etenevää lihasheikkoutta)
leikkauksesta toipuminen.
Lääkäri ottaa infuusiota annettaessa veri- ja virtsanäytteitä määritelläkseen:
nestemäärän elimistössä
veren ja virtsan suolojen kuten natriumin ja kaliumin määrän (plasma ja virtsa elektrolyytit)
elimistön happo-emästasapainon (veren ja virtsan happamuus).
Vaikka Plasmalyte sisältää kaliumia, se ei riitä tyydyttämään kaliumin tarvetta vakavissa kaliumin puutostiloissa (erittäin matalat pitoisuudet plasmassa).
Plasmalyte sisältää aineita, jotka voivat aiheuttaa metabolisen alkaloosin (tehdä veren liian emäk- siseksi).
Jos jatkuvaa annostelua tarvitaan, lääkäri antaa myös muunlaisia infuusioita. Tämä tyydyttää/ kattaa elimistön muiden kemiallisten ja ravintoaineiden tarpeen.
Jos verestäsi mitataan Aspergillus -sienen pitoisuutta, voi tulos olla virheellisesti positiivinen Plas- malyte-hoidon aikana.
Kerro lääkärille tai apteekkihenkilökunnalle, jos parhaillaan käytät tai olet äskettäin käyttänyt tai saa- tat joutua käyttämään muita lääkkeitä.
Seuraavien lääkkeiden käyttö ei ole suositeltavaa, kun käytät Plasmalytea:
kaliumia säästävät diureetit (tietyt nesteenpoistolääkkeet, esim. amiloridi, spironolaktoni, triam- tereeni, kaliumkanrenoaatti)
angiotensiinikonvertaasientsyymi (ACE) inhibiittorit (joita käytetään korkean verenpaineen hoi- toon)
angiotensiini II reseptorisalpaajat (joita käytetään korkean verenpaineen hoitoon)
takrolimuusi (jota käytetään hylkimisreaktioiden ehkäisyyn kudossiirroissa ja joissakin ihosai- rauksissa)
siklosporiini (jota käytetään hylkimisreaktioiden ehkäisyyn kudossiiroissa).
Nämä lääkkeet voivat nostaa veren kaliumpitoisuuksia, mikä voi olla hengenvaarallista. Veren ka- liumpitoisuuksien nousu on todennäköisempää munuaissairauksista kärsivillä.
Tietyt lääkkeet vaikuttavat vasopressiinihormoniin. Näitä voivat olla:
diabeteslääkitys (klooripropamidi)
kolesterolilääke (klofibraatti)
tietyt syöpälääkkeet (vinkristiini, ifosfamidi, syklofosfamidi)
selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (käytetään masennuksen hoitoon)
psykoosilääkkeet
opioidit (käytetään vaikean kivun hoitoon)
kivun ja/tai tulehduksen hoitoon käytettävät lääkkeet (ei-steroidaaliset tulehduskipulääkkeet (NSAID))
vasopressiinin vaikutusta muistuttavat tai vahvistavat lääkkeet, kuten desmopressiini (käytetään lisääntyneen janon ja virtsaamisen hoitoon), terlipressiini (käytetään ruokatorven verenvuodon hoitoon) ja oksitosiini (käytetään synnytyksen käynnistämiseen)
epilepsialääkkeet (karbamatsepiini ja okskarbatsepiini)
diureetit (nesteenpoistolääkkeet).
Muita lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa tai joihin Plasmalyte voi vaikuttaa, ovat:
kortikosteroidit (tulehdusta lievittävät lääkkeet)
karbenoksolonit (tulehduskipulääke, jota käytetään vatsahaavojen hoidossa)
lihaksia rentouttavat lääkkeet (kuten tubokurariini, suksametoni ja vekuroni). Näitä lääkkeitä käy- tetään leikkauksissa ja niitä valvoo anestesiologi.
asetyylikoliini
aminoglykosidit (eräs antibioottiryhmä)
nifedipiini (käytetään korkean verenpaineen ja rintakivun hoitoon)
happamat lääkkeet kuten:
salisylaatit, joita käytetään tulehdusten hoitoon (asetyylisalisyylihappo)
unilääkkeet (barbituraatit)
litium (jota käytetään psyykkisiin sairauksiin)
alkaliset (emäksiset) lääkkeet kuten:
sympatomimeetit (stimuloivat lääkkeet kuten efedriini ja pseudoefedriini, joita käytetään ys- kän ja vilustumissairauksien hoitoon käytettävissä lääkkeissä)
muut piristävät lääkkeet (kuten deksamfetamiini, fenfluramiini).
Kysy lääkäriltä neuvoa, mitä voit syödä ja juoda.
Jos olet raskaana tai imetät, epäilet olevasi raskaana tai jos suunnittelet lapsen hankkimista, kysy lää- käriltä tai apteekista neuvoa ennen tämän lääkkeen käyttöä.
Voit saada Plasmalytea raskauden tai imetyksen aikana. Lääkäri tarkkailee veren elektrolyyttipitoi- suuksia sekä elimistön nesteen määrää.
Jos toinen lääke lisätään infuusionesteeseen raskauden tai imetyksen aikana, pitää:
keskustella lääkärin kanssa
lukea lisättävän lääkkeen pakkausseloste.
Kysy lääkäriltä tai apteekkihenkilökunnalta neuvoa ennen ajamista tai koneiden käyttöä.
Lääke voi heikentää kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa tai tehdä tarkkaa keskittymistä vaativia tehtä- viä. On omalla vastuullasi arvioida, pystytkö näihin tehtäviin lääkehoidon aikana. Lääkkeen vaikutuk- sia ja haittavaikutuksia on kuvattu muissa kappaleissa. Lue koko pakkausseloste opastukseksesi. Kes- kustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos olet epävarma.
Lääkäri tai hoitaja annostelee Plasmalyten. Lääkäri päättää, kuinka paljon valmistetta annetaan ja kuinka usein. Annostus riippuu potilaan iästä, painosta, voinnista sekä hoidon tarkoituksesta ja muista samanaikaisesti annetuista hoidoista.
Plasmalyte annetaan yleensä neulan ja muoviletkun kautta laskimoon. Infuusio annetaan yleensä käsi- varrenlaskimoon. Lääkäri voi päättää myös muunlaisesta antotavasta.
Ennen infuusion antoa ja sen aikana, lääkäri seuraa:
elimistön nestemäärää
veren ja virtsan happamuutta
elimistön elektrolyyttipitoisuuksia (erityisesti natriumpitoisuuksia potilailla, joilla on korkeita va- sopressiinipitoisuuksia elimistössä tai jotka käyttävät vasopressiinin vaikutusta tehostavia lääk- keitä).
Ylimääräinen liuos on hävitettävä. Plasmalytea ei pidä antaa osittain käytetystä pussista.
Jos Plasmalytea annetaan liian paljon (yliannostus) tai se annetaan liian nopeasti, se voi johtaa seuraa- viin oireisiin:
veden ja/tai natriumin (suola) yliannos, joka saa aikaan nesteenkertymisen kudoksiin (ödeema) aiheuttaen turvotusta
pistelyä käsissä ja jaloissa (parestesia)
lihasheikkous
liikkumattomuus (halvaantuminen)
epäsäännölliset sydänlyönnit (sydämen rytmihäiriöt)
sydänkatkos (erittäin hitaat sydänlyönnit)
sydänpysähdys (sydän lakkaa lyömästä, hengenvaarallinen tilanne)
sekava olo
jännerefleksien katoaminen
vähentynyt hengitys (hengityksen lamaantuminen)
sairauden tunne (pahoinvointi)
oksentaminen
ihon punoitus
jano
matala verenpaine (hypotensio)
uneliaisuus
sydämen hidaslyöntisyys (bradykardia)
kooma (tajuttomuus)
veren happamoituminen (asidoosi), joka johtaa väsymykseen, sekavuuteen, horrokseen ja nopeu- tuneeseen hengitykseen
hypokalemia (veren normaalia matalampi kaliumpitoisuus) ja metabolinen alkaloosi (kun veri on
liian emäksistä) erityisesti potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta.
mielentilan muutos
väsymys
hengitysvaikeudet
lihasten jäykkyys
lihasten nykiminen
lihasten supistuminen.
Kerro lääkärille, jos havaitset jotain näistä haittavaikutuksista. Infuusion anto keskeytetään ja saat oi- reenmukaista hoitoa.
Kun Plasmalyteen lisätään muita lääkkeitä, lisättävä lääke voi myös aiheuttaa yliannostusoireita. Lue lisätyn lääkkeen pakkausselosteesta luettelo mahdollisista oireista.
Lääkäri päättää infuusion keskeyttämisestä.
Jos sinulla on kysymyksiä tämän tuotteen käytöstä, käänny lääkärin tai sairaanhoitajan puoleen.
Kuten kaikki lääkkeet tämäkin lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki eivät kuitenkaan niitä saa.
Jos sinulla esiintyy joitakin seuraavista oireista, kerro heti lääkärille tai sairaanhoitajalle. Nämä voivat olla vakavan tai jopa hengenvaarallisen allergisen (yliherkkyys-) reaktion oireita:
kasvojen ihon, huulten ja henkitorven turvotus
hengitysvaikeudet
ihottuma
ihon punoitus (eryteema). Hoito annetaan oireiden mukaan.
Muut haittavaikutukset:
annostelutekniikan aiheuttamat reaktiot:
kuume (kuumevaste)
infuusiokohdan infektio
kuumotus
paikallinen kipu tai reaktio (punoitus tai turvotus) infuusiokohdassa
infuusiokohdan laskimon ärsyyntyminen ja tulehdus (flebiitti); mikä voi aiheuttaa punoitusta, kipua tai polttelua ja turvotusta infuusiolaskimossa
veritulpan muodostuminen (laskimotukos) infuusiokohtaan, mikä aiheuttaa kipua, turvotusta ja punoitusta tukoskohdassa
infuusioliuoksen pääsy laskimon ulkopuolelle kudoksiin (ekstravasaatio); tämä voi vaurioittaa ja arpeuttaa kudoksia
elimistön nesteylimäärä (hypervolemia)
kohtaukset
nokkosihottuma (urtikaria)
vakava yliherkkyysreaktio, joka aiheuttaa hengitysvaikeuksia tai huimausta (anafylaktoidinen re- aktio)
sydämen tiheälyöntisyys (takykardia)
sydämentykytykset
rintakipu
epämukava tunne rinnassa
hengenahdistus (dyspnea)
hengityksen kiihtyminen
punoitus
verentungos
heikotuksen tunne (astenia)
epänormaali olo
karvojen nouseminen pystyyn
raajojen turvotus
kuume
matala veren natriumpitoisuus, joka ilmenee sairaalassa annetun hoidon yhteydessä (hoitoperäi- nen hyponatremia) ja tähän liittyvä neurologinen häiriö (akuutti hyponatreeminen enkefalopatia). Hyponatremia voi aiheuttaa pysyvän aivovamman ja johtaa kuolemaan aivoturvotuksen vuoksi (ks. myös kohta 2 “Varoitukset ja varotoimet”).
Jos infuusionesteeseen tehdään lääkelisäyksiä, saattaa lisätty lääkekin aiheuttaa haittavaikutuksia. Nämä haittavaikutukset riippuvat lisätystä lääkkeestä. Lue lisätyn lääkkeen pakkausselosteesta luet- telo mahdollisista oireista.
Muita samankaltaisilla valmisteilla havaittuja haittavaikutuksia:
muita yliherkkyysreaktioita tai infuusioon liittyviä reaktioita: matala verenpaine (hypotensio), hengityksen vinkuminen, kylmä hiki, vilunväristykset
veren kaliumrunsaus (hyperkalemia).
Jos havaitset haittavaikutuksia, kerro lääkärille tai sairaanhoitajalle. Tämä koskee myös sellaisia mahdollisia haittavaikutuksia, joita ei ole mainittu tässä pakkausselosteessa. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista suoraan (ks. yhteystiedot alla). Ilmoittamalla haittavaikutuksista voit auttaa saamaan enemmän tietoa tämän lääkevalmisteen turvallisuudesta.
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Ei lasten ulottuville eikä näkyville.
Tämä lääkevalmiste ei vaadi lämpötilan suhteen erityisiä säilytysolosuhteita.
Älä käytä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän (EXP) jälkeen. Viimeinen käyttöpäi- vämäärä tarkoittaa kuukauden viimeistä päivää.
Plasmalytea ei saa käyttää, jos liuoksessa näkyy hiukkasia tai jos pakkaus on vahingoittunut.
Vaikuttavat aineet ovat:
natriumkloridi: 5,26 g/l
kaliumkloridi: 0,37 g/l
magnesiumkloridiheksahydraatti: 0,30 g/l
natriumasetaattitrihydraatti: 3,68 g/l
natriumglukonaatti: 5,02 g/l.
Muut aineet ovat:
injektionesteisiin käytettävä vesi
natriumhydroksidi.
Plasmalyte on kirkas liuos, jossa ei ole näkyviä hiukkasia. Liuospussit ovat polyolefiini/polyamidi muo- via (Viaflo). Pussin päällä on saumattu suojaava päällyspussi.
Pussin pakkauskoot ovat:
- 500 ml
- 1000 ml.
Liuospussit on pakattu laatikoihin. Jokainen laatiko sisältää jonkun alla olevista määristä:
- 20 x 500 ml
- 10 x 1000 ml.
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole kaupan.
Baxter Oy PL 119
00181 Helsinki
Baxter S.A.
Boulevard René Branquart, 80 7860 Lessines
Belgia
Bieffe Medital S.A.
Ctra de Biescas, Senegüé 22666 Sabiñanigo (Huesca) Espanja
Baxter Healthcare S.A. Moneen Road Castlebar
County Mayo Irlanti
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ennen antoa liuos on tarkastettava silmämääräisesti hiukkasten ja värimuutosten varalta aina, kun se on mahdollista. Liuosta saa käyttää vain, kun se on kirkasta ja pussi on ehjä. Ota liuospussi pois pääl- lyspussista vasta juuri ennen käyttöä. Sisäpussi pitää liuoksen steriilinä. Valmiste on annettava heti, kun infuusion antovälineistö on kiinnitetty pussiin.
Muovipusseja ei saa liittää toisiinsa. Liittäminen voi aiheuttaa ilmaemboliaa, mikä johtuu ensimmäi- seen pussiin jääneen ilman siirtymisestä infuusioletkustoon, ennen kuin nesteen annostelu jälkimmäi- sestä pussista on loppunut. Pehmeissä muovipusseissa olevien laskimoon annettavien liuosten paineis- taminen virtausnopeuden kasvattamiseksi voi johtaa ilmaemboliaan, jos pussiin jäänyt ilma ei ole ko- konaan poistunut ennen annostelua. Ilmattavien infuusioväline iden käyttäminen auki-asennossa voi aiheuttaa ilmaemboliaa, eikä niitä saa käyttää auki-asennossa pehmeiden muovipussien kanssa.
Liuos annetaan laskimoon steriilillä välineistöllä aseptiikkaa noudattaen. Antovälineistö on ensin täy- tettävä liuoksella, jotta estetään ilman pääsy välineistöön.
Lisäyksiä voidaan tehdä ennen infuusiota tai infuusion aikana itseumpeutuvan lääkelisäysportin kautta.
Muiden lääkkeiden lisääminen valmisteeseen tai sen väärällä tavalla antaminen voi aiheuttaa kuumei- lua, joka johtuu mahdollisista pyrogeeneista. Jos haittavaikutuksia ilmaantuu, infuusio on heti kes- keytettävä.
Hävitettävä kerta-annon jälkeen. Käyttämättä jäänyt osuus on hävitettävä.
Osittain käytettyjä pusseja ei saa käyttää uudelleen.
Pakkauks en avaamine n
Ota Viaflo -pussi päällyspussista juuri ennen valmisteen käyttöä.
Tarkista, onko Viaflo -pussissa pieniä vuotoja puristelemalla sitä napakasti. Jos pussi vuotaa, se on hävitettävä, koska liuos ei ehkä enää ole steriiliä.
Tarkista, että liuos on kirkasta, ja ettei siinä ole ylimääräisiä hiukkasia. Jos liuos ei ole kirkasta,
tai jos siinä on hiukkasia, se on hävitettävä.
Infuus ion valmis te lu
Käytä annossa ja sen valmistelussa vain steriilejä tarvikkeita ja aineita.
Ripusta pussi ripustussilmukasta.
Poista toisella kädellä muovisuojus pussin pohjassa olevasta ulostuloportista
tartu toisella kädellä portissa olevaan pieneen ulokkeeseen
kierrä toisella kädellä suojuksen isompaa uloketta
suojus putoaa pois.
Noudata huolellista aseptiikkaa infuusion valmistelussa.
Kiinnitä infuusioväline istö. Noudata käytettävän infuusioväline istön käyttöohjeita yhdistämi- sessä, infuusioletkuston esitäytössä ja annostelussa.
Inje ktoitavien lääkelisäysten tekeminen
Varoitus! Lisäykset voivat olla yhteensopimattomia valmisteen kanssa. Kun valmisteeseen lisätään lääkkeitä, niiden yhteensopivuus sekä liuoksen että pussin kanssa on varmistettava ennen käyttöä. Isotonisuus on varmistettava ennen parenteraalista antoa, ja lisäysten perusteellinen ja huolellinen aseptinen sekoittaminen on välttämätöntä. Lisäysten jälkeen liuos on käytettävä heti, eikä sitä saa säilyttää (ks. kohta 5 “Lääkelisäysten vasta-aiheet” alla).
Lisäyksen tekeminen ennen infuusiota
Desinfioi lääkkeenlisäysportti.
Pistä 19 (1,10 mm)–22 (0,7 mm) gaugen neula itsestään umpeutuvan lääkkeenlisäysportin läpi ja injisoi.
Sekoita infuusioneste ja lääkelisäys huolellisesti. Kun infuusionesteeseen lisätään lääkkeitä, joiden tiheys on suuri kuten esim. kaliumkloridia, taputtele pystyasennossa olevia portteja ke- vyesti ja sekoita.
Huomautus! Älä säilytä pusseja, joihin on tehty lisäyksiä.
Lisäyksen tekeminen infuusion aikana
Sulje letkuston sulkija.
Desinfioi lääkkeenlisäysportti.
Pistä 19 (1,10 mm)–22 (0,7 mm) gaugen neula itsestään umpeutuvan lääkkeenlisäysportin läpi ja injisoi.
Ota pussi pois telineestä ja/tai käännä se pystyasentoon.
Tyhjennä molemmista porteista ilma kevyesti taputtelemalla pussin ollessa pystyasennossa.
Sekoita liuos ja lääkelisäys huolellisesti.
Laita pussi takaisin käyttöasentoon, avaa sulkija ja jatka liuoksen antamista.
Avatun pakkauks en kestoaika: Valmiste on käytettävä välittömästi pakkauksen avaamisen jäl- keen.
Ke s toaika lis äys ten jälkeen:
Lääkelisäysten kemiallinen ja fysikaalinen stabiilius Viaflo pussin Plasmalyte infuusionesteen pH:ssa on arvioitava ennen käyttöä.
Mikrobiologise lta kannalta liuotettu valmiste on käytettävä välittömästi. Jos valmistetta ei käytetä heti, säilytysaika ja -olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla, eikä 24 tunnin säilytysai- kaa 2–8 C:ssa yleensä saa ylittää, jollei liuottaminen ole tapahtunut valvotuissa ja validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.
Lääke lis äysten vasta-aiheet
Kun Plasmalyteen tehdään lisäyksiä, on noudatettava aseptista tekniikkaa. Liuos on sekoitettava huolellisesti lisäysten jälkeen. Lisäysten jälkeen liuos on käytettävä heti, eikä sitä saa säilyttää.
Lisättävien lääkevalmisteiden yhteensopimattomuus Viaflo -liuosten kanssa on määritettävä ennen lisäystä.
Lisättävän lääkevalmisteen pakkausselosteeseen on tutustuttava.
Ennen lisäystä on varmistettava, että lisättävä aine tai lääkevalmiste on vesiliukoinen ja/tai stabiili vedessä, ja että Plasmalyten (pH 7,4) pH-arvo on sopiva (pH 6,5–8,0). Lisäysten jälkeen on tar- kastettava, että valmisteessa ei ole värimuutoksia ja/tai saostumia, liukenemattomia aineita eikä kiteitä.
Lisäyksiä, joiden yhteensopimattomuus jo tiedetään ei tule käyttää.